Laivamatka Suomen eteläisimmälle asutulle saarella kestää viisi tuntia. Perillä odottavat luonto, linnut, hiljaisuus ja meren kohina.
Teksti Heino Ylisipola
Kuvat Heino ja Helena Ylisipola
M/s Baldur ottaa meidän uumeniinsa Nauvon satamasta. Korona-aika näkyy, kaikilla on maskit, turvavälit pidetään ja laivaan pääsee vain puolet normaalista matkustajamäärästä. Edessä on viiden tunnin laivamatka Suomen eteläisimpään asuttuun pisteeseen, Paraisten kuntaan kuuluvalle Utön saarelle.
Meitä on neljän hengen porukka. Haluamme nauttia auringosta, merituulesta, linnuista ja Utön luonnosta. Samalla vierähtää vappukin. Olemme purjehtineet Saaristomerellä lähes parinkymmenen vuoden ajan ja aina se on yhtä upea tuhansine saarineen ja luotoineen. Maailmasta ei löydy toista samanlaista saaristoa.
Utö on nimensä mukaisesti kaukana Saaristomeren eteläosassa. Hankoon, Turkuun ja Maarianhaminaan on linnuntietä noin 90 kilometriä. Lähin suuri saari on Viron Hiidenmaa, 120 kilometrin päässä etelän suunnalla.
Utön majakka on Suomen ensimmäinen valomajakka, joka rakennettiin vuonna 1753. Se räjäytettiin Suomen sodan aikana 1808-1809. Nykyinen majakka on vuodelta 1814.
Meillä on majapaikkana pieni punainen talo, entinen toimiupseerikerho ja sotilaskoti, jonka Hannas horisont on meille vuokrannut torstaista sunnuntaihin. Heti pihalla meitä tervehtivät punarinnat ja kottaraiset. Saarella on lähes täyttä. Kevät on lintubongarien aikaa, sillä Utö on yksi Suomen parhaimmista lintujen havainnointipaikoista niin keväällä kuin syksylläkin. Keväällä muuttoliike alkaa jo maaliskuussa ja jatkuu pitkälle toukokuuhun, jolloin saapuvat muun muassa satakielet ja sinirinnat.
Utö on majakkasaari ja armeijan saari
Suomen ensimmäinen ja vanhin valomajakka rakennettiin Utöhön vuonna 1753. Suomen sodassa 1808 – 1809 venäläiset räjäyttivät pyöreän majakkatornin. Nykyinen majakka rakennettiin samalle paikalle vuonna 1814. Neliskulmaisen majakan pystysuora kylki on valkopunainen, mikä tarkoittaa merilippuna H-kirjainta.
Utö lienee maailman ainoa majakka, jonka kolmannessa kerroksessa sijaitsee kirkko. Ennen vanhaan pappi vieraili Utön majakkakirkossa kaksi kertaa vuodessa. Muina aikoina Utön vanhimmat miehet pitivät sunnuntaisin iltahartauden postillaa lukien.
Majakkakirkon jyrkät portaat olivat kuitenkin liian hankalat vanhemmille saarelaisille ja niinpä 1909 rakennettiin toinen kirkko Bönehuset. Alttaritauluna on ikkuna merelle.
Venäjän vallan aikana 1912 Utöstä tuli myös sotilassaari ja Venäjän rannikkopuolustukseen kuuluva linnoitussaari, jonne sijoitettiin rannikkotykistöpatterit ja muita tykkejä.
Vuosina 1918 – 2005 Utö oli Suomen rannikkopuolustuksen varuskuntalinnake henkilökuntineen. Vuonna 2005 Utön linnake lakkautettiin ja muutettiin vartiolinnakkeeksi. Samalla loppui varusmieskoulutus saarella. Suomalaisten rakentama kasarmi toimii nykyisin hotellina, nimellä Utö Havshotel.
Kiikarit, pipo ja toppatakki tarvitaan
Utön saarella kävellään paljon ulkona ja seurataan lintujen muuttoa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Perusvaatetus on tuulta pitävä pukeutuminen: pipo, toppatakki, hyvät maastokengät ja tietenkin kiikari tai lintukaukoputki. Utö kertoo hyvin paljon myös merenkulun historiasta, varsinkin surullisista tapahtumista saaren lähivesillä.
Innokkaimmat bongarit kirjaavat helposti yli sata eri lintua. Meidänkin porukastamme Helena ja Kirsi bongasivat yli 50 lintua. Harvinaisuuksista jänkäkurppa ja sepelrastas eivät osuneet näkökenttäämme.
Kevät on lintubongarien aikaa, sillä Utö on yksi Suomen parhaimmista lintujen havainnointipaikoista niin keväällä kuin syksylläkin.
Haahkat muuttavat toukokuussa. Niitä näkee parvissa laivamatkalla Utöhön ja merellä Utön rannoilla. Aivan ehdoton kävelyretki on Kesnäsin eteläkärki. Sinne pitää kulkea polkua pitkin eikä pesiviä tiiroja saa häiritä.
Lähellä rantaa on vuonna 1989 pystytetty Tähti ja risti -muistomerkki. Se muistuttaa saarella kävijöitä Uuteenkaupunkiin matkalla olleen kolmimastoparkki Drakenin haaksirikosta marraskuun 11. päivä 1929. Draken ajautui myrskyssä vain 150 metrin päässä Uton eteläkärjestä sijaitsevan Örebådanin luodolle. Miehistö onnistui kapuamaan mastoa pitkin luodolle, paitsi laivan timpuri.
Utön eteläkärjessä Kesnäsissä sijaitsee vuonna 1989 pystytetty muistomerkki Tähti ja risti. Se kertoo kolmimastoparkki Drakenin haaksirikosta marraskuussa 1929 ja miesten puolitoista vuorokautta kestäneestä värjöttelystä pienellä luodolla. Viisi miestä hukkui tai paleltui kuoliaaksi.
Hirmumyrsky riepotteli laivan miehiä luodolla kahden vuorokauden ajan. Lyhyestä välimatkasta huolimatta utöläiset eivät päässeet syysmyrskyn pauhatessa pelastamaan haaksirikkoutuneita. Toisen päivän iltana kaksi miestä lähti uimaan hyiseltä luodolta. Toinen, nuori poika, pääsi tajuntansa menettäneenä rantaan, toinen, laivan konemestari, juuttui kivien väliin ja hukkui. Rannassa utöläiset näyttivät luodolla värjötteleville miehille laudoista kasattua ristiä ja tähteä: hukkuneen ja eloonjääneen merkit. Kun luodolle lopulta päästiin, viisi miestä oli menehtynyt joko hukkumalla tai paleltumalla kuoliaiksi.
Drakenin haaksirikko oli alkusysäys vapaaehtoisen meripelastuspalvelun järjestämiselle Suomessa. Utö sai oman meripelastusasemansa 1934.
Utön vedet ovat laivojen hautausmaa
Utön vesiä on kutsuttu surullisesti laivojen hautausmaaksi. Joulun alla 1947 amerikkalainen, 147-metrinen rahtialus s/s Park Victory oli monen tonnin hiililastissa matkalla kohti Suomea ja Helsinkiä. Sotien jälkeen kivihiili oli Suomessa halkojen ohella elintärkeä polttoaine.
Park Victory oli ankkuroitunut Uton lähelle ja miehistön oli tarkoitus viettää jouluyö ankkurissa ja jatkaa sitten hinaajan avustamana kohti Helsinkiä. Yöllä puhkesi hirvittävä lumimyrsky ja aluksen ankkurit antoivat periksi. Alus lähti ajelehtimaan myrskyn heittelehtimänä. Park Victory iskeytyi usealle luodolle, sai monta vuotoa ja lopulta höyrykattila räjähti.
Laiva upposi myrskyssä ja sankassa lumisateessa parissa kymmenessä minuutissa. Miehet olivat hyppineet mereen ja pelastusveneisiin. Äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa utöläiset ja armeijan sotilaat onnistuivat pelastamaan 38 miestä. Kymmenen miestä hukkui tai paleltui kuoliaaksi.
Pelastuneet 38 merimiestä lähettivät kotiin Yhdysvaltoihin palattuaan Utön asukkaille kiitokseksi lahjatavaraa ja muun muassa 60 kilon kahvisäkin. Osa kahvisäkin pavuista myytiin ja niillä rahoilla kustannettiin Bönehusetiin kymmenhaarainen, hopeinen kynttilänjalka, johon on kaiverrettu jokaisen kymmenen hukkuneen merimiehen nimi.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan Park Victoryn miehistön oli määrä ilahduttaa suomalaisia sotaorpoja joulupäivänä Helsingissä. Sitä varten laivassa oli monta lahjasäkkiä joululahjoja.
Pahin ja ikävin onnettomuus Utön lähivesillä tapahtui syyskuun lopulla 1994, kun virolainen matkustaja-autolautta m/s Estonia upposi ja vei syvyyksiin yli 800 uhria.
Vappuaamun auringonnousua ihailemassa
Vappuaamuna heräämme aamuviideltä ja suunnistamme Fårberget-kalliolle, armeijan merivalvonta-aseman juurelle, katsomaan, kun aurinko nousee luotojen takaa idästä. Kun ensimmäinen punainen valonkajo tulee, alkaa myös lintujen aamukonsertti.
Utön luodot ovat muuttolintujen levähdyspaikkoja matkalla pohjoiseen.
Aamukahvit juomme Utön isoimman niityn, Österängin reunalla pyöreiden kivien muodostamalla penkereellä. Se on viimeinen osa kolmatta Salpausselkää, joka näkyy paremmin lähisaarella Jurmossa. Kesällä Jurmossa voi löytää Suomessa hyvin harvinaisia karvamansikoita. Joku meistä on aamukahvin aikana ehtinyt jo bongata merikotkankin.
Utössä asuu ympäri vuoden vajaa 50 asukasta. Moni armeijan rakennuksista on muutettu vierastaloiksi, jotka lintujen muuttoaikaan ovat loppuunmyytyjä. Utössä on myös pieni ympäri vuoden auki oleva kauppa, josta saa muun muassa harvinaista Utö-olutta; tosin se on pantu Virossa. Viihtyisä Hannan kahvilakin sijaitsee majakan naapurissa. Utössä toimii myös Suomen eteläisin ja tiettävästi pienin koulu, jo vuodesta 1884. Kesällä purjehtijat moninkertaistavat saaren asukasluvun.
Saarelle saapuvan pitää unohtaa kiire mantereelle. Pitää nauttia harvinaisesta luonnosta, rauhasta, merituulen tuiverruksesta tietenkin linnuista, perhosista ja kiireettömyyttä unohtamatta. Mikä parasta, monen tunnin laivamatka ei maksa mitään. Sunnuntaisin Baldurilla on tarjolla hyvää, kermaista utölaista lohikeittoa.
Utön saarelta löytyy harvinainen liikennemerkki. Kävelijän pitää varoa tien yli loikkivia sammakoita.
Amerikkalainen rahtialus Park Victory haaksirikkoutui jouluyönä 1947 Utön lähistöllä. Kymmenen miestä hukkui. Heidän muistokseen Utön kirkossa on kymmenhaarainen kynttilänjalka, johon on kaiverrettu hukkuneiden merimiesten nimet.