Teksti Marja-Liisa Kinturi
Kaikkihan nyt Porvoon tuntevat! Vai tuntevatko? Kaupungin ihastuttavat rantamakasiinit ravintoloineen ja vanhankaupungin monet pikkuputiikit vetävät puoleensa vuosittain kunnioitettavat määrät matkailijoita niin kotimaasta kuin maailmaltakin, mutta se mitä satunnainen matkailija näkee, on vain pintaa.
Inka Töyrylä raottaa Porvoon talojen ovia laajemminkin ja antaa Porvoon talojen itsensä kertoa tarinoitaan, jotka hän on koonnut ja tallettanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamaan teokseen Porvoon talot kertovat.
Ja tarinoita riittää! Kirjoittaja huomauttaa samalla, että vieraiden saattaa toisinaan olla hiukan hankalaa suunnistaa kaupungissa, koska siellä on tyypillisesti nimetty taloja ja puhuttu paikoista nimillä, joita ei kartoista löydy. Esimerkiksi osoitteessa Vuorikatu 11 sijaitsee vuonna 1807 rakennettu vihreä talo, jossa asui 115 vuoden ajan virkamiehiä. Taloa kutsutaan Linsénin taloksi siinä asuneen säveltäjä Gabriel Linsénin mukaan, vaikka tämä ei koskaan taloa omistanutkaan.
Harva myöskään tietää, että Aleksanterinkatu 20:ssä sijaitsevassa, nykyisin Pomo-taloksi kutsutussa vaaleankeltaisessa rakennuksessa toimi aikaisemmin Suomalainen Lelupaja, jonka tuotteita voi edelleen löytää antiikkiliikkeistä.
Kirja vie pintaa syvemmälle Porvoon historiaan
Vanhat talot ovat useimmiten saaneet uuden elämän esimerkiksi ravintoloina ja kahviloina, mutta osassa toiminta jatkuu entisellään vielä tänä päivänäkin. Esimerkkinä kirjoittaja esittelee Berglöfin kiviveistämön Kirkkotori 2:ssa ja Vuorikatu 17:ssa, joista varsinainen hautakiviveistämön toiminta on tosin siirtynyt reilun viiden kilometrin päähän keskustasta.
Porvoosta saa edelleen Suukkoja
Tunnetuinta Porvoon historiaa edustanee Brunbergin vanha makeistehdas. Sen ehdottomasti kuuluisin tuote ovat Suukot, joiden tuotanto on entisen käsityön sijaan muuttunut automatisoiduksi. Raatihuoneenkadun vanha tehdasrakennus odottaa tosin surullisen näköisenä purkamistaan, sillä tehtaan toiminta on jo kauan sitten siirtynyt Porvoon Tarmolaan.
Venäjän kruununperijän synnyinkoti
Mielenkiintoista historiaa liittyy myös vihreäksi maalattuun yksikerroksiseen puurakennukseen Jokikatu 19:ssa. Siellä nimittäin syntyi Venäjän vallankumousta paossa olevaan Romanovien perheeseen 1. syyskuuta 1917 Vladimir Kirillovits Romanov. Vaikka paluuta Venäjälle ei enää ollut, poika kasvatettiin ja koulutettiin sittemmin Ranskassa Venäjän kruununperijäksi.
Kaupungin ensimmäinen synnytyssairaala Linnakoskenkatu 1:ssä puolestaan on nykyisin monien matkailijoiden tuntema Retkeilymaja, johon liittyy samoin monia tarinoita.