Lähdön hetken kyyneleet ja tervetulosuudelmat ovat nyt saaneet
arvoisensa puitteet, hehkuttaa lentoaseman laajennusosan suunnitellut
arkkitehtitoimisto ALA. Aikataulussa ja budjetissaan pysynyt, 700
miljoona euroa maksanut T2:n sisääntuloaula avataan joulukuun 1.
päivänä.
Teksti Eero Nokela
Kuvat Eero Nokela ja Finavia
Kerrankin voi lopputulosta kehua jo ensisilmäyksellä. Se on loistelias, valoisa, tilava,
suomalaisen rakennustaidon mestariteos – edellyttäen, että myös toimii. Pian sen
keskustakirjasto Oodin puulippaa muistuttavan sisään- ja uloskäynnin kautta kulkevat
voivat itse todeta, että komea siitä tuli. Marmorilattia, suuret lasi-ikkunat, vaaleat värit, tilan
runsaus ja kyltitys antavat vaikutelman, että suunnittelijat ovat onnistuneet.
Lentoaseman uusiin ”palveluihin” kuuluu myös lemmikkien hädän helpotus. Alue sijaitsee tuloaulasta oikealle. Junaan menijöitäkin helpotetaan: hissillä alas ja suoraan junaan.
Ei enää satojen metrien taivallusta ahtaissa ja matalissa käytävissä. Tuloaulasta pääsee
suoraan takseihin, busseihin, juna-asemalle, jopa pissattamaan lemmikkieläintä samalla
saapuvien tasolla. 1 800-paikkaiselle parkkitalolle on myös lyhyt matka, pyöräparkkikin
löytyy. Myös tulokahvit, pientä purtavaa ja Alepan sorttimentit ovat ympäri vuorokauden
saatavilla.
”Terminaali, sen tilat ja palvelut on suunniteltu uudeksi käyntikortiksi Suomelle”, Finavian
tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson tiivisti tunnelmat ennen
esittelykierrosta. ”Olemme tehneet lukuisia ratkaisuja, jotta lentomatkailu olisi
mahdollisimman helppoa ja luontevaa”, hän lisää. T2:n laajennusosan pääurakoitsijana
toimii SRV. Projektin kotimaisuusaste on 90 prosenttia.
Tuloaulan Luoto hämmentää
Vain yksi asia jäi mietityttämään. Heti tullin läpi maahan saapuva matkustaja kohtaa
ensimmäisenä Luoto-dioraaman, kasveista, sammalesta, sorasta ja jättikokoisista kivistä
koostuvan rakennelman. Toki kasvit ovat eläviä (tiedotteen mukaan), mutta tuovatko ne
mieleen Suomen saaristolaisluonnon?
Aasialaiset tuntevat itsensä varmasti kotoisiksi, ja niin onkin kuulemma tarkoitus. Luoto
kylpee ylhäältä tulevassa valossa, sen voi nähdä myös lähtevien tasolta. ”Luodon
elementit linkittävät aasialaisen Ikebanan suomalaiseen luontoon. Se symbolisoi Helsinki-
Vantaan merkitystä tärkeänä eurooppalaisena vaihtoliikenteen solmukohtana”, Finavia
tiedottaa.
”Terminaali, sen tilat ja palvelut on suunniteltu uudeksi käyntikortiksi Suomelle. Olemme tehneet lukuisia ratkaisuja, jotta lentomatkailu olisi mahdollisimman helppoa ja luontevaa.”
Vielä ei päästä kokeilemaan miten T2:n lähtöselvitys ja itsepalvelupisteet toimivat, vaan
uudesta sisääntuloaulasta on jatkettava matkaa tavaroineen vanhalle puolelle. T1-
terminaaliin mennään entiseen malliin, kunnes se aikanaan lakkautetaan ja jäljelle jää vain
yksi Terminaali.
Suomeen saapuva matkustaja kohtaa kivistä. kanervikosta, sammalesta ja puista koostuvan viheralueen. Tämän Luodon voi nähdä myös lähtevät matkustajat. Kuva Finavia
Keväällä otetaan käyttöön tsekkauspisteiden lisäksi uusi turvatarkastusalue, myös
ravintolamaailma avautuu. Vuonna 2023 valmistuvat Schengen-porttialueen muutostyöt ja
matkatavaran luovutuspalvelut, jolloin koko Finavian kymmenvuotinen investointiohjelma
päättyy. Sen kokonaishinta on miljardi euroa.
Eli aivan valmis Helsinki-Vantaan lentoasema ei ole vieläkään, vaikka T2:n avautuminen
tuokin melkoisen helpotuksen tähänastiseen kulkemiseen keskellä rakennustyömaata.
Video T2-terminaalista
Lähtevien tasolla ollaan lähes valmiina, mutta kevääseen asti lähtöselvitys tapahtuu entisessä tilassa. Sinne kuljetaan takana näkyvän Finnairin joulupukkivideon kohdalta.
Tästä mennään sisään upouuteen lähtö- ja tuloaulaan 1. joulukuuta.
Finavian tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson
ja lentoasemanjohtaja Ulla Lettijeff ovat ylpeitä uudesta terminaalista.