Kiltalaisille tarjoiltiin todellista herkkua Kansallismuseossa. Come to Finland -matkailujulistenäyttely on mainio läpileikkaus Suomen tunnetuksi tekemisestä ulkomailla sekä kotimaassa aina 1800-luvun loppuvuosilta lähes nykypäivään.
Julisteiden takaa löytyy uskomattomia tekijänimiä. Axel Gallenin (myöhemmin Gallen-Kallela) Imatrankoskea esittelevä juliste valonheittäjineen vuodelta 1893 olisi vielä käypä nykypäivinäkin. Samoin Hugo SimberginAhvenanmaata kylpyläkohteena esittelevä juliste vuodelta 1902 kelpaisi tänäänkin.
Uudempia tekijänimiä on vaikka kuinka paljon; Aleksi Tuhka, Ilmari Sysimetsä, Martti Mykkänenja heidän lisäkseen suuri joukko muita erinomaisia taiteilijoita. Henkilökohtaisesti oli yllättävää törmätä valokuvaaja Atte Matilaisen kuvan perusteella tehtyyn julisteeseen. Aten kanssa olen tehnyt monia erinomaisia juttukeikkoja mitä erilaisimmista aiheista.Näyttelyssä on myös koko joukko julisteita, joiden tekijä on tuntematon. Magnus Londen, näyttelyn kokoaja, on yrittänyt löytää näitä tuntemattomia tekijöitä. Joitakin hän on saanut selvitetyksi, mutta osa on edelleenkin selvittämättä.Magnus Londen on ollut näyttelyn sielu. Mies on hurahtanut matkailujulisteisiin, kerännyt noin 80 julisteen kokoelman ja perustanut oman yhtiön Come to Finland Publishing Ab Oy:n etsimään vielä kadoksissa olevia julisteita ja julkaisemaan kuvateoksia julisteista. Hänen käyntikortissaan on ammattina julisteiden metsästäjä. Näyttelyn oppaana hän oli suorastaan suvereeni.
Uudempia tekijänimiä on vaikka kuinka paljon; Aleksi Tuhka, Ilmari Sysimetsä, Martti Mykkänenja heidän lisäkseen suuri joukko muita erinomaisia taiteilijoita. Henkilökohtaisesti oli yllättävää törmätä valokuvaaja Atte Matilaisen kuvan perusteella tehtyyn julisteeseen. Aten kanssa olen tehnyt monia erinomaisia juttukeikkoja mitä erilaisimmista aiheista.Näyttelyssä on myös koko joukko julisteita, joiden tekijä on tuntematon. Magnus Londen, näyttelyn kokoaja, on yrittänyt löytää näitä tuntemattomia tekijöitä. Joitakin hän on saanut selvitetyksi, mutta osa on edelleenkin selvittämättä.Magnus Londen on ollut näyttelyn sielu. Mies on hurahtanut matkailujulisteisiin, kerännyt noin 80 julisteen kokoelman ja perustanut oman yhtiön Come to Finland Publishing Ab Oy:n etsimään vielä kadoksissa olevia julisteita ja julkaisemaan kuvateoksia julisteista. Hänen käyntikortissaan on ammattina julisteiden metsästäjä. Näyttelyn oppaana hän oli suorastaan suvereeni.
Lappi, Hanko ja Helsinki
Julisteet ovat esitelleet Suomea eksoottisena kohteena. aina 1900-luvun alusta saakka. Laivayhtiöt ovat näyttävästi esillä, samoin Aero eli nykyinen Finnair.
VR:n julistetarjonta on ollut myös laajaa: rengasmatkoja, perhelomia, kalamatkoja.
Eri varustamoiden laivamatkoja mainostettiin niin Tallinnaan, Ruotsiin, Saksaan, Englantiin ja jopa Amerikkoihin saakka. Ja tietysti myös näistä maista Suomeen. Magnus Londen löysi vanhoja Suomen Höyrylaivan julisteita Tallinkin varastosta Tallinnassa.Suomesta nykyisinkin tunnetut matkailukohteet ovat olleet esillä vuosikymmeniä. Helsinki, Lapineri kohteet, Imatra, Turku, Tampere, Lappeenranta, Hanko, Kuopio. Hiihtäminen, sisävesilaivat ja kalastus sekä kylpylät olivat julisteissa näyttävästi esillä – nyt siis myös Kansallismuseossa.
VR:n julistetarjonta on ollut myös laajaa: rengasmatkoja, perhelomia, kalamatkoja.
Eri varustamoiden laivamatkoja mainostettiin niin Tallinnaan, Ruotsiin, Saksaan, Englantiin ja jopa Amerikkoihin saakka. Ja tietysti myös näistä maista Suomeen. Magnus Londen löysi vanhoja Suomen Höyrylaivan julisteita Tallinkin varastosta Tallinnassa.Suomesta nykyisinkin tunnetut matkailukohteet ovat olleet esillä vuosikymmeniä. Helsinki, Lapineri kohteet, Imatra, Turku, Tampere, Lappeenranta, Hanko, Kuopio. Hiihtäminen, sisävesilaivat ja kalastus sekä kylpylät olivat julisteissa näyttävästi esillä – nyt siis myös Kansallismuseossa.
Julisteiden grand old man
Killan vierailun tähti oli professori Erik Bruun. Suomenlinnassa asuva, 7. huhtikuuta 91 vuotta täyttävä taiteilija työskentelee vieläkin.
Kansallismuseossa Bruun kertoi työtavoistaan ja töistään.Kuudenkymmenen työvuoden aikana häneltä ovat syntynyt mm. legendaariset Jaffa-virvoitusjuomajulisteet ja suuri määrä erilaisia matkailujulisteita. Markka-ajan tuhannen markan setelikin on hänen suunnittelemansa. Saimaan norppakin saa olla hänelle kiitollinen. Bruunin norppajuliste herätti ihmiset ja sai aikaan sen, että sukupuuttoon kuolemassa ollut norppa voi nyt varsin hyvin. Hänen töistään osa päätyi myös Finnairin käyttöön. Bruunin julisteet ovat voittaneet monia palkintoja. Londenin kirjan esittelyn mukaan Bruunin työt ovat merkittävä osa Suomen kulttuuriperintöä.Teksti Markku Marttinen Kuvat Eero NokelaKansallismuseon Come to Finland -näyttely on avoinna 28.5.2017 saakka.
Kansallismuseossa Bruun kertoi työtavoistaan ja töistään.Kuudenkymmenen työvuoden aikana häneltä ovat syntynyt mm. legendaariset Jaffa-virvoitusjuomajulisteet ja suuri määrä erilaisia matkailujulisteita. Markka-ajan tuhannen markan setelikin on hänen suunnittelemansa. Saimaan norppakin saa olla hänelle kiitollinen. Bruunin norppajuliste herätti ihmiset ja sai aikaan sen, että sukupuuttoon kuolemassa ollut norppa voi nyt varsin hyvin. Hänen töistään osa päätyi myös Finnairin käyttöön. Bruunin julisteet ovat voittaneet monia palkintoja. Londenin kirjan esittelyn mukaan Bruunin työt ovat merkittävä osa Suomen kulttuuriperintöä.Teksti Markku Marttinen Kuvat Eero NokelaKansallismuseon Come to Finland -näyttely on avoinna 28.5.2017 saakka.