Kuinkas muuten, voi lukija kysyä! Kuten muistamme, Kreikka ohitti viime vuonna pitkään suomalaisten ikisuosikin Espanjan suosituimpana pakettimatkakohteena. Kreikan matkailuviranomaiset ovat syystäkin kiitollisia tästä saavutuksesta, ja vaikka Matka-messuilla esilläolo maksaakin maltaita, helleenit ovat päättäneet lisätä löylyä.
Kreikan valtion Tukholman-matkailutoimiston virkaa tekevä johtaja Pavlos Mourmas on ollut tuttu näky Helsingissä muulloinkin kuin messuviikolla. Hän on tutustunut käynneillään paitsi suurlähettilääseen ja matkanjärjestäjiin myös Helsingin Suomi-Kreikka-yhdistyksen puuhamiehiin ja -naisiin, joten jälleen yksi ynnä yksi on kaksi: entistä lämpimämpi ystävyys- ja bisnessuhde.
Kreikan valtion Tukholman-matkailutoimiston v.t. johtaja Pavlos Mourmas (vas.) ja Alonissoken pormestari Petros Vafinis vierailivat Helsingissä marraskuussa 2018. Kuva Adrián Soto.
Suomessa odotettiin jo viikkoja, koska Kreikka päästää meidät pannasta. Ei ollut itsestään selvyys, että suomalaiset olisivat tervetulleita heti sikäläisen matkailukauden avautuessa. 19. toukokuuta julkaistussa listassa Suomi loisti vielä poissaolollaan, sen sijaan tanskalaiset ja norjalaiset Kreikka toivotti jo silloin tervetulleiksi 15. kesäkuuta alkaen.
Kymmenen päivää myöhemmin tuli Tukholmasta vihdoin virallinen tieto: Suomi on liitetty tuohon listaan, ja mainitaan Tsekin jälkeen 29:ntena maana. Suomen alhaiset koronatartuntaluvut vihdoin ratkaisevat listallepääsyn.
Mutta mitä tekee meidän miljarditolkulla lisää velkaa ottava hallituksemme? Vieläkään se ei ole saanut päivitetyksi matkustusohjeita ajan tasalle vaan suosittelee välttämään ulkomaille matkustamista. Toki saa mennä, niin kuin Viroonkin, mutta… Toisaalta, ei Kreikkaan ole mitään suoria lentojakaan ennen heinäkuuta. Finnair on ilmoittanut, että lentoja lisätään kysynnän mukaan. Ateenaan ei lennetä koko kesäliikennekaudella sitä jo totuttua yölentoakaan, mutta ”yksittäisiä” lentoja lomakohteisiin kylläkin. Suomeksi: Rodokselle ja Kreetalle, joten nyt sitten vain varaamaan. Matkanjärjestäjät ovat innoissaan ja syystä.
SMAL:n toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti varoittelee kuitenkin lähtemästä omatoimisesti. Jos jotain sattuu eikä kaikki menekään niin kuin Strömsössä, matkailija jää puille paljaille minkä hän välttäisi ostaessaan lennot ja majoituksen matkatoimistosta tai matkanjärjestäjältä. Viisasta puhetta.
Yle TV2:ssa alkoi juuri keskiviikkona uusi Kreikka-ikävää ruokkiva brittisarja Uusi elämä Kreikassa. Tämän kirjoittaja suosittelee – ensi hätään. Hömppää, asiaa ja lomafiilistä sinivalkoisissa, iki-ihanissa maisemissa.
***
Matkaopas elää
Ei painettu matkaopas ole kuollut. Esimerkiksi Suomalaisen Matkaoppaan Karjala-oppaasta on otettu monta painosta.
Uusimpana on tullut markkinoille Shanghai. Suomalaisen Matkaoppaan Markus Lehtipuu ei ole luopunut ajatuksesta, että hyvä matka tarvitsee hyvän matkaoppaan, kirjana. Näin se on, vai raahaatko läppäriäsi akkuineen Kiinan muurille tai Everestin perusleirille, 5 545 metriä?
***
Malta vai Azerbaizhan?
Kansainvälinen seksuaalivähemmistöjen järjestö ILGA nimesi parhaat ja vaarallisimmat matkailumaat gay-turisteille. Parhaan arvion sai Malta, huonoimman Azerbaizhan. Tutkimuksia on tehty useita vuosia, ja Malta on ollut monesti kärjessä. Gay-matkailulla on suuri taloudellinen merkitys monissa maissa.
Vertailussa oli mukana 49 maata. Myönteisimmät arviot Maltan lisäksi saivat Belgia, Luxemburg, Tanska ja Norja. Hännänhuippuna ovat Monaco (emme ymmärrä minkä vuoksi), Venäjä (tietenkin), Armenia, Turkki (tottakai) ja Azerbaizhan. Suomi oli ihan kärjessä lähisympparina.
***
Toisenlainen Viro
Pitkään Virossa asunut toimittaja Sami Lotila on tehnyt vähän erilaisen Viro-matkaoppaan. Päinvastoin kuin yhden päivän Tallinnassa viettävä turisti tajuaa, Viro on rasistinen maa (Lotilan mukaan), jossa asiakaspalvelua ei tunneta ja jossa monet hinnat ovat nousseet jo Helsinkiä korkeammiksi. Asiakaspalvelua ravintolassa ei ole siksi, että työhön on otettu muutamalla satasella kokematon poika, joka parikymppisenä ei ole tottunut edes ”Neuvostoliiton ajan ns. palvelukulttuuriin”.
Suomalaiset saavat matkustaa jälleen naapuriin Viroon. Viking Line liikennöi XPRS-aluksella tutulla aikataululla, m/s Gabriella käy vielä parin viikon ajan kerran päivässä Tallinnassa. Myös Eckerö Line ja Tallink aloittivat 1. kesäkuuta henkilöliikenteen. Kuva Adrián Soto.
Yli neljässäsadassa sivussa Todellinen Tallinna (Massimedia, 2020) Viro avautuu välillä turhankin rumana, mutta Lotila kyllä tietää mistä puhuu, vähän tai enemmän kärjistäen. Osansa saavat tietenkin myös suomalaiset porot, siis turistit, joihin virolaiset eivät aina suhtaudu kovin myötämielisesti. Syy: huonosti käyttäytyminen. Mutta: tilanne on parantunut. Venäläiset turistit ovat saaneet armon, kunhan ruplia riittää. Muuten ryssä on ryssä Virossakin. Vähän häiritsee seksin ja prostituution iso osuus kirjassa.
Tämän kirjoittajakin on ottanut tavaksi osoittaa mielipiteensä Virossa huonosta palvelusta ravintolassa. Juomarahaa kieli pitkällä odottava tarjoilija saa yhden sentin kolikon (kolikkoa ei ole Suomessa käytössä, mutta on Virossa, ja niitä on taskussani monta tarpeen niin vaatiessa).
Lotila toistaa tavantakaa syöpäsanaa, joka on iskostunut monen muunkin kirjoittajan ja puhujan kieleen etenkin somessa: ”juurikin”. Juurikin on tarpeeton, sillä juuri ajaa saman asian. Juuri niin.
***
Lentoyhtiöiden jättituet
Kaikki lentoyhtiöt elävät nyt historiansa suurinta ahdinkoa, josta ne pelastaa vain jättimäinen yhteiskunnan tuki. Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA on laskenut, että maailman lentoyhtiöille on lapattu valtiontukea yli jo 112 miljardia euroa, tämä oli tilanne pari viikkoa sitten. Suuri osa tuesta on lainaa. IATA:n mukaan yhtiöiden valkataakka uhkaa kasvaa sietämättömän suureksi, peräti 500 miljardiin euroon. Valtion tuki pitää alaa henkitoreessa kunnes koittavat toivottavasti paremmat ajat.
Eniten tukia on myönnetty kapitalismin ja yksityisyrittämisen kultamaassa Pohjois-Amerikassa, siellä tuet nousevat jopa 25 prosenttiin viime vuoden liikevaihdosta. Euroopassa luku on 15 prosenttia ja Aasiassa kymmenen. Euroopassa Lufthansa nousee listan kärkeen: Saksa tukee lippulaivaansa yhdeksällä miljardilla eurolla, samalla siitä tulee yhtiön omistaja 20 prosentin osuudella. Oikaistakoon tässä aiemmin ilmoitettu luku: Lufthansa menettää joka tunti vain miljoona euroa, ei kahta, kuten väitettiin.
Lufthansa aikoo laittaa kilometritehtaalle 20 000 työntekijäänsä, samalla se pistää myyntiin tai seisomaan satoja lentokoneitaan. Kuulostaa siltä, että pian on muuallakin tarjolla edullisia, lentokelpoisia flygareita, mutta kellä on varaa lähteä ostoksille?
***
Tällä palstalla kirjoittavat omia näkemyksiään jotkut Killan jäsenet ja muutama Matkailutoimittajien Killan hallituksestakin.