Rakkauden ja kauneuden jumalatar Afroditen synnyinseuduilla antiikin mytologia herää eloon. Saaren halki kulkeva, Afroditen mukaan nimetty reitti sitoo yhteen useita mielenkiintoisia kohteita. 

Teksti ja kuvat Jonna Hoffrén

Meren pinta on tyyni. Se säteilee sinisenä kilpaa pilvettömän taivaan kanssa. Olen yllättynyt, sillä yleensä merenkäynti Kyproksen etelärannikolla on niin rajua, että Välimeren suolainen vesi vaahtoaa iskeytyessään jylhiin rantakallioihin.

Kreikkalaisen mytologian mukaan rakkauden ja kauneuden jumalatar Afrodite syntyi juuri Petra tou Romiou -kivilohkareiden rosoiseen pintaan muodostuvasta vaahdosta. Jumalattaren syntymäpaikka  tekee rannasta suositun turistikohteen. Pariskunnat kuvauttavat itseään kalliota vasten.

Vaikka lohkareille kiipeäminen on kielletty, rakkautta elämäänsä etsivät pyhiinvaeltajat hullaantuvat varsinkin täyden kuun kajosta ja hyppäävät kalliolta mereen uidakseen alasti kolme kertaa kiven ympäri. Tarun mukaan ensimmäisellä kierroksella uimari siunataan ikuisella kauneudella, toisella hän saa nuoruuden ja kolmannella neitsyyden takaisin.

Kuljen kumarassa pitkin rantaa ja etsin meriveden pyöristämistä kivistä kauneinta.
”Kaikki sydämenmuotoiset on jo kerätty matkamuistoiksi”, oppaamme Akis toteaa.

Afrodite oli myös hedelmällisyyden ja seksuaalisuuden jumalatar. Hän käytti huikeita voimiaan rankaisemalla niitä, jotka eivät kunnioittaneet häntä. Naiset, jotka eivät tunnustaneet Afroditen jumalallisuutta, Afrodite pakotti prostituutioon ja muutti lopulta kivipatsaisiksi.

Rakkautta lähdevedestä

Auto on vuokrattu Pafoksen lentoasemalta. Aiomme seurata Afroditen jalanjälkiä läpi saaren länsiosan. Viikon aikana jumalattaren läsnäolo tulisi aistia mahdollisimman monessa Afroditen palvonnalle pyhitetyssä kohteessa.

Limassol perustettiin Kyproksen saaren etelärannikolle tuhat vuotta ennen ajanlaskun alkua Kouklian ja Amathusin kaupunkien väliin. Kouklian lähellä sijaitsevassa Palaipafoksen pyhäkössä Afroditea palvottiin uhraamalla voiteita, tuoksuja, hunajaa, hedelmiä ja puiden lehtiä. Nyt pyhäkkö on raunioina, mutta tutustumme alueen museoon. Kaivauksissa löytyneitä esineitä tutkailemalla voi seurata, miten hedelmällisyyskultti aikoinaan kehittyi Afroditen palvonnaksi.

Limassolin itäpuolella sijaitsevalla Amathusin arkeologisella alueella on myös nähtävissä Afroditen tärkeimmäksi palvontapaikaksi muodostuneen temppelin rauniot.

Olemme matkalla kohti Akamas-niemeä, jonka luonnonlähteellä Afroditen kerrotaan tavanneen Adoniksen. Uituaan suolaisessa merivedessä tai rakasteltuaan lukuisten rakastajiensa kanssa Afroditella oli tapana peseytyä vesiputouksen kylmässä lähteessä. Kun metsästämässä ollut Adonis pysähtyi lähteelle juomaan, pari rakastui ensisilmäyksellä.Zeus oli pakottanut Afroditen naimisiin ruman ja raihnaisen Hefaistoksen kanssa. Liitossa ei ollut onnea, joten Afrodite etsi rakkautta lukuisten muiden miesten, sekä jumalien että kuolevaisten, parista. Kuumimman rakkaussuhteensa Afrodite koki sodanjumala Areksen kanssa, ja heille syntyi poikalapsi Eros. Kuultuaan Afroditen suhteesta Adonikseen, Ares lähti Akamasin alueelle, muutti itsensä villisiaksi ja tappoi metsästämässä olleen kilpakosijansa. Afrodite suri pitkään Adoniksen kuolemaa.

Jätämme auton parkkipaikalle ja jatkamme jalan kohti Agios Minas -vuorta. Se kohoaa lähes kilometrin korkeuteen merenpinnasta. Kolmesta eripituisesta vaelluspolusta valitsemme pisimmän, liki kahdeksan  kilometrin mittaisen Afroditen reitin, joka kulkee jonkin matkaa rinnan Adoniksen polun kanssa.

Toukokuinen helleaalto nostaa lämpötilan lähes 30 asteeseen, ja aurinko porottaa olkapäät punaisiksi. Afroditen kylpylähde sijaitsee tuuheakasvuisten viikunapuiden alla. Lähteen lähistölle on mukava pysähtyä nauttimaan lähteen kosteasta ja viileästä ilmasta.
”Jos peset kasvosi lähteessä, nuorenet 30 vuodella”, oppaamme Ulla Ignatiou kertoo.
Teen pikaisen laskutoimituksen ja totean, että tällä kertaa virkistävä kasvojenhuuhtelu jää väliin. En halua takaisin koulunpenkille Suomeen palattuani.Vuoren huipulla kiipeämisen tuska, hiki ja jano unohtuvat hetkeksi, kun jyrkänteen reunalta näkyy alla aukeava, turkoosi meri. Kivilohkareet erottuvat meren pohjasta kristallinkirkkaan veden lävitse. Kun  siristää silmiä, horisontissa voi nähdä Turkin rannikon. Haukat ja kotkat liitelevät alapuolellamme.Laskeudumme alas vuoren merenpuoleista rinnettä. Polku sahaa rinteessä edestakaisin ja aivan jalkojen juuresta lähtee pakoon jättimäisiä sisiliskoja. Pyöreistä papanoista voi päätellä, että alueella kulkee myös vapaina laiduntavia vuohia.
”Jos juo vettä läheisestä Fontana Amoroza -lähteestä, rakastuu ensimmäiseen vastaantulijaan”, kertoo Kyproksella miltei 30 vuotta asunut Ulla.
”Tietysti siinä on oma riskinsä, jos ensimmäinen vastaantulija sattuu olemaan esimerkiksi vuohi.”

 

 

 

 

 

 

Puhtaita makuja

Luonto on muovannut Kyproksen saarelle kolme maisemaltaan erilaista maailmaa. Lännessä sijaitseva Akamas-niemi on kukkulaista, kesäisin karua luonnonsuojelualuetta. Monimuotoisuus tekee alueesta erikoislaatuisen. Syvissä laaksoissa ja rotkojen reunoilla, luolissa sekä luodoilla voi nähdä yli 500 eri kasvilajia. Kasveista 140 on sellaisia, että niitä löytyy vain Kyproksen saarelta. Alueen yli lentää vuosittain 300 miljoonaa muuttolintua. Niiden ansiosta saarelle kulkeutuu itämään yhä uusia kasvilajeja.

Luonnonsuojelualueeseen kuuluvan Lara Beachin puhtaita rantavesiä asuttavat harvinaiset liemi- ja valekarettikilpikonnat. Ne munivat rantahiekkaan kymmeniä tuhansia munia. Jos pesä löydetään ajoissa, sen päälle asetetaan ylösalaisin oleva kori munia suojaamaan.

Auringonpalvojia houkuttelevat hiekkarannat sijaitsevat saaren itäosassa. Keskellä saarta kohoavat Troodosvuoret, joiden laaksoissa viljellään viiniä ja kasvatetaan sitrus-hedelmiä. Viininviljelys ulottuu etelärannikolla sijaitsevaan Limassoliin asti, jonka alueella tuotetaan lähes viidesosa saaren viinistä.

Matkan teeman mukaisesti tilaan ravintolassa paikallista Afrodite-viiniä. Kyproslaiset viinit ovat usein muita makeampia, sillä auringon nopeasti kypsyttämien rypäleiden sokeripitoisuus on korkea. Commandaria-jälkiruokaviiniä on valmistettu saarella jo keskiajalta lähtien. Commandarian sanotaan olevan maailman vanhin nimeltään tunnettu viini.

Vierailijan on ehdottomasti maistettava paikallista erikoisuutta, useiden kymmenien pikkuannosten - mezejen - muodostamaa ateriakokonaisuutta. Vaihtoehtoina on lihaan tai kalaan keskittyvä mezekokonaisuus, tai niiden sekoitus. Usein tarjolle tulee aluksi kylmiä alkuruokia; fetasalaattia, viininlehtikääryleitä, hummusta ja muita maustetahnoja sekä leipää. Sen jälkeen pöytään kannetaan monessa erässä useita lämpimiä pikkuannoksia.
”Mustekala, kampasimpukka, osteri, keltajuovamullo”, oppaamme Ulla luettelee, kun tunnustan, etten tunnista kaikkia meren antimia, joita eteemme kannetaan.

Vaikutteet kyproslaiseen keittiöön ovat tulleet Kreikan, Turkin ja Lähi-idän ruokaperinteistä. Täysin omaakin löytyy - suolaisen halloumijuuston lisäksi myös moussakan kerrotaan olevan lähtöisin Kyprokselta. Tai ainakin siitä on paikallinen versio: munakoisoa ja kesäkurpitsaa, sipulia ja Kyproksen perunoita, lammasta tai nautaa, ripaus kanelia ja muita mausteita, oliiviöljyä ja punaviiniä, päälle kerros valkokastiketta ja halloumijuustoa. Raaka-aineiden tuoreuden maistaa. Polisin-kylässä sijaitsevan Finikas-ravintolan perinteinen, reunoilta rapea moussaka suorastaan sulaa suussa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jumalallista hemmottelua

Pafoksen kaupungin ympärillä on useita arkeologisia kohteita. Kaupungin arkeologisessa puistossa sijaitsee Dionysoksen mukaan nimetty huvila, jonne on koottu eri puolilta saarta löytyneitä mosaiikkitaiteen mestariteoksia. Yli 2 000 vuotta vanhat mosaiikkilattiat esittävät kohtauksia meille matkan aikana tutuiksi tulleista kreikkalaisen mytologian tarinoista.

Legendan mukaan Pafoksen asukkaat ovat Afroditen ja Adoniksen jälkeläisiä, joten rakkautta kuuluu palvoa myös matkan viimeisellä etapilla. Pysähdymme suuren viikunapuun eteen. Ihmiset, jotka toivovat elämäänsä rakkautta, kiinnittävät huiveja puun oksiin.
”Huivi kannattaa sitoa kunnolla kiinni oksaan, mikäli haluaa löytää ikuisen rakkauden”, Pafoksen
oppaamme Neoptolemos sanoo.
”Mutta jos etsii vain yhden yön suhdetta, ei ole niin väliä, miten huivin sitoo.”

Matkan päätteeksi haluan ehdottomasti hetken kokea, miltä tuntuisi olla yhtä hemmoteltu kuin Afrodite. Varaan Almyra Thanos -kylpylähotellista hieronnan ja kasvohoidon, jonka jälkeen siirryn kylpemään ylellisen hotellin uima-altaaseen. Reunalta voin katsella, kuinka meri vaahtoaa iskeytyessään rantakallioihin.

Juttu julkaistu Eeva-lehdessä 8/2013