Kallio on parasta Helsinkiä

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +
Tuskin mikään suomalainen kaupunginosa on puhuttanut viime vuosina niin paljon kuin Helsingin Kallio, hyvässä ja pahassa.

Teksti ja kuvat Reijo Härkönen

Kallio on Helsingin eläväisin kaupunginosa. Verrattuna moniin muihin, kuten Kaivopuistoon ja Töölöön, Kalliossa on elämän makua.

Kaupunginosan maamerkki Kallion kirkko on sopivan helppo paikka lähteä kierrokselle. Ihastelemme Lars Sonckin käden jälkeä. Vaikea uskoa, että kyse on tiilikirkosta, koska yli miljoona tiiltä piilotettiin kiven alle.

Karhupuisto sai patsaansa jo 1920-luvulla.

Kaupunginosan maamerkki Lars Sonckin kirkko näkyy kaikkialle kaupungissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkon kupeessa on marjapuuronpunainen Ihantolan asuintalo vuodelta 1907 (Viideslinja 18). Kun Kallion asunnot ovat yleensä pieniä, keskipinta-ala on 40 neliömetriä, Ihantolaan rakennettiin isoja asuntoja. Ne eivät kuitenkaan silloin menneet kaupaksi, joten isoista asunnoista tehtiin pienempiä, ja asukkaiksi saatiin mm. venäläisiä upseereita.

Karhupuiston nimeä ei satunnaisen kävijänkään tarvitse arvuutella, koska puisto sai jo 1920-luvulla jykevän karhunsa ja muut Helsingin puistot muita patsaita. Kolmannellalinjalla ei vanhoja puutaloja enää ole, mutta muistot niistä voi nähdä esimerkiksi Pekka ja Pätkä -elokuvissa.

Torkkelinmäellä voisi kuvitella asuvansa melkein rikkaiden Kaivopuistossa.

Ihantolan asuintalo Karhupuistossa on yli satavuotias.

Eipä yleensä muisteta sitäkään, että Suonionkatu on saanut nimensä kirjailija Julius Krohninkirjailijanimen mukaan. Krohn oli ensimmäinen suomeksi gradunsa yliopistossa tehnyt henkilö, Aino Kallaksen isä. Entä linjojen nimet sitten? 1800-luvun lopulla vallitsi kai ensimmäinen amerikanboomi, kun nämä kadut nimettiin.
Toisellalinjalla on jäljellä vain yksi puutalo, Ernst Lodeniuksen venäläiselle upseerille suunnittelema rakennus (Toinenlinja 8). Helsingin ensimmäinen radiolähetys lähetettiin Arenasta, punatiilisestä asuintalosta Ympyrätaloa vastapäätä Hakaniemen torin kupeessa. Arenan ja Ympyrätalon välistä kulkee Helsingin pisin suora katuosuus eli Siltasaarenkatu ja Unioninkatu, 3,7 kilometriä. Unioninkadun nimi tulee keisarin määräyksellä Suomen ja Venäjän unionista.
Diakonissalaitoksen kohdalla (Helsinginkatu ja Alppikatu 2) muistelemme Aurora Karamzininelämää. Aurora Karamzin oli suomalaisen sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja ja aiemmin keisarinnan hovineiti Pietarin Talvipalatsista. Diakonissojen lisäksi sokeat eli näkövammaiset (Sokeainkoulu) ja raajarikkoiset eli liikuntavammaiset (Raajarikkoisten koulu) ovat toimineet näissä maisemissa.
Kun jatkamme kohti Sörnäisten metroasemaa ja Helsinginkadun alkupäätä, alkaa aivan erilainen maailma. Pieniä kauppoja, pieniä ravintoloita ja baareja on useita joka korttelissa, ja nykyään lisänä thaihierontapaikkoja, esimerkiksi pelkästään Harjutorilla viisi. Jos poikkeaa hieman ylemmäs maineikkaan Harjutorin saunan (Harjutorinkatu 1) ohitse Torkkelinmäelle, löytää melkein Kaivopuiston oloisen alueen viehättävine taloineen ja puistoineen.

Moskovan lahjapatsas helsinkiläisille herättää monia ajatuksia.

Viime aikojen kuuma puheenaihe on ollut Helsinginkadulla kiemurrellut leipäjono. Jotkut yrittivät karkottaa sen silmistään, mutta suuremmat tilat löytyivät naapurista, ja jonottajat mahtuvat nyt sisälle.

Missään muualla ydinkeskustan ulkopuolella eivät joukkoliikennepalvelut ole niin hyvät kuin Kalliossa; kuusi raitiovaunulinjaa, kaksi metroasemaa ja 60 bussilinjaa. Kallio on tunnettu suvaitsevaisena ja kaikki hyväksyvänä kaupunginosana, ainakin tähän saakka.

Vaikka Helsinginkadulla ja ehkä koko Kalliollakin on levottoman alueen maine, se on tietämättömien liioittelua. Yksi asia kalliolaisia ja sinne haluavia kuitenkin huolettaa: alueen asuntojen hinnat ovat kohonneet nopeasti, ensiasuntoa etsivien ulottumattomiin.

Torkkelinmäkeen ja Sörkkään eli Sörnäisiin voi tutustua matkailutoimiston kävelykierroksella Sörkän veijareita ja vaikuttajia, Paavo Nurmesta Tarja Haloseen.

Share.

Leave A Reply