Median edustajia oli 80 maasta 5 000, mutta suomalaisia ei tainnut juuri olla. Lehdistön akkreditointi kuitenkin on helppoa netissä, ja itse voi myös tulostaa pääsylipun, kunhan on skannannut lehdistökortin Berliiniin. On silti hyvä muistaa, että hotellien hinnat näin suositussa tapahtumassa nousevat pilviin.

ITB:ssä huomaa, missä maissa raha liikkuu. Hiekkamaat eli Arabiemiraattien valtiot olivat varanneet kokonaisen hallin. Suomeenkin nyt lentonsa aloittanut Qatar Airways oli tuonut paikalle lentokoneen etuosaa kuvaavan rakennelman, ja ovathan uudet bisnesluokan istuimet ja palvelut omaa luokkaansa. Suomeen lennetään vielä Airbus 320:llä, mutta syksyllä reittiä Dohaan alkaa lentää Boeing 787 Dreamliner. Finnair ei yllättäen ollut mukana Suomen osastoilla, vaan esittäytyi yhdessä Vietnamin, Korean ja muiden Aasian maiden hallissa.

Maita oli esillä 184, ja tämän vuoden partnerimaa oli Botswana. Kaikkiaan 10 000 erilaista yritystä esitteli itseään. Mutta eivät pelkästään rikkaat maat olleet mukana suurilla osastoilla. Esimerkiksi Nepalista oli tullut 24 matkailualan yritystä.

Botswanaa voi nimittää hyvällä syyllä luontomatkailun paratiisiksi. Paikalla oli myös maan ympäristöstä, villieläimistä ja matkailusta vastaava ministeri Tshekedi Khama. Hän toi yhden esimerkin maansa matkailusta: kun eteläisessä Afrikassa tapetaan tuhansia sarvikuonoja, Botswanassa tapettiin viime vuonna vain yksi. ”Ja tässäkin on yksi liikaa.”

Matkailulla on ollut tärkeä osa Botswanan kehitykseen. Yksi maailman köyhimmistä maista vuonna 1966 on noussut nyt keskikastiin. ”Botswana on alueen ainoa maa, joka on kieltänyt täysin villieläinten metsästyksen”, sanoi ministeri Khama.

Tämän vuoden maailmanlaajuinen teema, kestävä matkailu, oli esillä useiden maiden osastoilla ja seminaareissa. Kannettiin huolta lasten oikeuksista ja hotelleissa työskentelevien ongelmista ihmisoikeuksien toteutumisessa.

Moni asiantuntija näki matkailun tulevaisuuden hyvänä etenkin talouden näkymien nyt parantuessa. Mutta oli Berliinissäkin katastrofin tunnelmia. Perjantaina, kolmantena messupäivänä, Tegelin ja Schönefeldin lentokentät oli suljettu lakon vuoksi. Moni osallistuja oli ajatellut lentää kotiin, kun ammattilaisaika loppui. Lakon syynä oli niin kuin meilläkin, raha. Joku lakkolaisista muistutti, että tuhannen euron palkalla ei oikein tule toimeen.

Kun puhutaan lentämisestä Berliiniin, ei voi olla päivittelemättä Brandenburgin kentän (BER) tilannetta. Kentän piti avautua jo aikoja sitten, mutta avautuminen on viivästynyt, ehkä kenttä voi valmistua korkeintaan 2019, eikä missään nimessä tänä vuonna. Milloin on ollut ongelmia paloturvallisuuden kanssa, milloin ovia ei saa kiinni. Yksi asia toimii, sillä valot palavat yötä päivää, eikä kukaan osaa niitä katkaista. Kyllä BER-kentällä ihmisiäkin käy, turistikierroksilla!

Berliinin kaksi kansainvälistä kenttää Tegel ja etenkin Schönefeld ovat aikansa eläneitä. Schönefeld on arvioitu Euroopan huonoimmaksi kentäksi, siellä kun ei ole esimerkiksi riittävästi istuimia jalkojen lepuuttamiseen. Suomen maakuntakentätkin taitavat päihittää Schönefeldin, suomeksi se on ”kaunis pelto”. Tegeliin, jonne Suomesta lennetään, pääsee kaupunkiin vain bussilla. Ei ole metroa eikä junaa, mutta eipä lipun hintakaan päätä huimaa, 2,80 euroa.