Irlantilaiset osaavat totta vieköön pitää hauskaa! Pohjois-Irlannin Derryssä (tai Londonderryssä, kuten kaupunkia myös kutsutaan) vierailu useamman päivän kestäneen Halloween-riehan keskellä sen viimeistään todisti.
Teksti ja kuvat Marja-Liisa Kinturi
Halloween-juhlan ovat tehneet tunnetuksi nuo markkinoinnin mestarit amerikkalaiset, mutta siellä alkujaan ennen kaikkea maan irlantilaissyntyinen väestö, sillä juhlan juuret ulottuvat 3000 vuoden takaiseen Irlantiin, jossa vietettiin kesäkauden päättävää Samhain-juhlaa. Kyse on siis vanhasta kelttiläisestä perinteestä, mutta toki muuallakin maailmassa vietetään erilaisia sadonkorjuujuhlia, meillä Suomessa nämä pidot tunnetaan vanhastaan kekrinä.
Derry on vanha kaupunki Pohjois-Irlannissa mutkittelevan Foyle-joen varrella. Kaupungin ytimen muodostaa muurien ympäröimä vanhakaupunki, The Walled City, jonka muureilta avautuu pitkälle ulottuva kumpuileva kaupunkimaisema.
Irlanti on toden totta vihreä saari, ja vihreyteen on tietysti selityksensä. Sadevarusteet on ehkä viisasta pakata mukaan.
Vihreänä saarena tunnettu Irlanti on täynnä kumpuilevaa maastoa ja vihreyden takaa tietysti sade, jota merien syleilemässä maassa riittää. Tämänvuotista Derry Halloweenia juhlittiin kuitenkin ilman suurempia kastumisia, pieni ripaus vettä ei juurikaan haitannut juhlakauden päättänyttä riehakasta kulkuetta, joskin sateenvarjot hiukan näkyvyyttä. Sieltä täältä kulkuereitin varrelta kuuluikin kiukkuisia huutoja: ”Laita se sateenvarjosi kiinni, me ei nähdä mitään!”
Matkaa Derryyn ja sen kansainvälistä vierasjoukkoa isännöi Pohjois-Irlannin matkailutoimisto, joka jakoi osallistujille heti kättelyssä sopivat Halloween-asut, toki vain lainaksi. Kun niitä ei vielä toisenakaan päivänä tarvinnut pukea päälle, joku ihmetteli, että mitä niillä sitten tehdään. ”Vasta viimeisenä päivänä, sillä Derry Halloween on neljän päivän mittainen tapahtuma.” Niinpä näytti olevan!
Kaupunki oli hyvissä ajoin koristeltu Halloween-asuun: Kapeilla kujilla möllötti isoja silmäpareja ja kaupunginmuurin yli kurotteli ystävällisen näköinen hirviö.
Sama Halloween-hurma tuntui myös muualla maassa, ainakin Belfastissa, missä kaupungin keskustan aukiolla kerrostalon ikkunoista kiemurteli heiluvia liskonhäntiä – mikä lie otus siellä sisällä lymyilikään! Tarinan mukaan otus on The Kraken, valtava merihirviö, joka on terrorisoinut kaupungin asukkaita vaikka kuinka kauan ja on nyt saatu ansaan ja aisoihin!
Belfastissa tarun merihirviö Kraken oli saatu kiinni ja ansaan kerrostalon seinien sisään.
Hotellin aulassa Halloween-tunnelma tuli vastaan kurpitsalyhtyjen, hämähäkinseittien ja muun kauhurekvisiitan muodossa.
Kaupungin luut ja Varjojen metsä
Halloweenia edeltävinä iltoina kaupunki järjesti kaksi erilaista kävelykierrosta. Ensimmäisen teemana olivat Kaupungin luut ja toisessa vaellettiin Varjojen metsässä. Kaava oli samantapainen kuin Helsingin Valokarnevaaleissa. Yleisö vaelsi merkittyä reittiä rastilta toiselle ja jokaisessa odotti jokin yllätys. Se saattoi olla ilmainen kasvomaalaus tai kummituskeinu, vanhan rakennuksen seinille heijastetut liikkuvat kuvat tai karusellikyyti koko perheelle.
Outoa lounasseuraa
Niin, mutta milloin sitten ne naamiaisasut puetaan päälle, me vieraat ihmettelimme? ”Huomenna, lauantaina!” Asia selvä!
Lauantaina sitten lounaalla Derryn keskustan ravintola kuhisi outoa väkeä. Viereisessä pöydässä istui kokonainen luurankoperhe! Eikä luuranko-isän sylissä paikalle tullut pikkumies tuntunut yhtään pelkäävän ympärillään liikkuvaa outoa porukkaa.
Lähellä Derryn jokirantaa sijaitsevan ja hiukan kirkkoa muistuttavan vanhan Kilta-rakennuksen eteisaulassa ihmiset ottivat kuvia toisistaan muovisten jättikurpitsojen seassa. Kaikki oli tietysti maskeerattu luurangoiksi ja hirviöiksi.
Lounaan jälkeen meidätkin komennettiin maskeerattaviksi. Ensin piti pukea naamiaisasut päälle. Sitten kansainvälinen toimittajaryhmä muuttui taitavien maskeeraajien käsissä mitä kummallisimmiksi hirviöiksi, joilta veri tihkui suupielistä. Itse olin luisevaksi naamioitu nunna veren tahrimassa harmaassa kaavussa. Onnekseni kaavun alle mahtui hyvin ulkoilupusakka, sillä sää ei ollut ihan kesäinen. Sitten kaikki matkaan!
Seurasimme ”Luu”kaupungin reittiä. Sen varrella kohtasimme niin puoliksi hirtetyn MacNaghtenin, joka lupasi paljastaa meille, mitä elämän jälkeen tapahtuu kuin kummituskeinun ja myös Krakenin, tuon häiriötä tuottaneen ja vihdoin vangitun merihirviön. Näkyvyys oli vain valtavan ihmismuurin takaa heikohko, joten kuvat jäivät ottamatta. Viimein kuljimme piispanportin läpi, portin, jonne seurassamme vaeltaneet henget kuulemma katoavat – ilmestyäkseen Derryn vanhoille kujille jälleen ensi vuonna.
Hauskaa ja mieliin painuvaa! Pitäisi varmaan lähteä ensi vuonna tarkistamaan, ovatko henget taas asemissaan?!
Derry Halloween (www.derryhalloween.com) on käsite sinänsä…sitä markkinoidaan Euroopan suurimpana Halloween-juhlana. Helppo uskoa!