Luonto, luonto ja luonto, siinä Islannin tärkeimmät vetovoimatekijät, sanoo Icelandairin Suomen-maajohtaja Pekka Mäkinen.
Teksti Marja Juvakka
Kuvat Icelandair ja Adrián Soto
Pekka Mäkinen on ollut jo aiemmin laajasti matkailun asiantuntija, mutta Islantiinkin hän on tutustunut jo vuodesta 1990 alkaen.
Kooltaan vaatimaton, noin kolmanneksen Suomen pinta-alasta kattava saarivaltio ei 350 000 asukkaan väestöllään juuri tee vaikutusta. Monipuolisella tarjonnallaan sitä enemmän.
Vaelluksia luonnonpuistoissa tai jäätiköillä. Pyrähdys valassafareilla tai pulahdus kuumiin lähteisiin. Reykjavikissa voi myös ihailla mielenkiintoista arkkitehtuuria ja vierailla museoissa.
Talvisaikaan taivaalla on tarjolla mahtavia revontulia. Enemmän kuin Skandinaviassa ja Suomessa yhteensä.
Maistuvat ruoat kruunaavat matkan. Mutta rahanmenoa ei kannata mietiskellä. Islannissa kaikki maksaa melkoisesti.
Islanti on taloudeltaan kuin lunni: ei pysty lentämään, mutta lentää vain.
Islanti on kokenut taloudellisesti pahoja takaiskuja. Tulivuori Eyjafallajökull lähetti tuhkapilviä Euroopan ylle vuonna 2010 ja aiheutti paljon ongelmia lentoliikenteelle. Toisaalta tuhka rehevöitti Islannin maaperää suotuisasti.
Pari vuotta aiemmin pankkikriisi oli vähällä tuhota maan talouden, mutta Islanti antoi pankkien kaatua, ja nouseva matkailu pelasti talouden. Matkailu on tällä hetkellä maan tärkein elinkeino. Muita ovat alumiinin tuotanto ja kalastus.
Kesäaikaan Icelandair lentää Suomesta Reykjavikiin kaksi kertaa päivässä, Finnairkin päivittäin. Kesäsesongin aikaan Islantiin lentää yhteensä 24 lentoyhtiötä, eli kilpailu on kovaa. Islanti on myös merkittävä stopover matkalla Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Kiinaan ja Japaniin.
Nopeasti kasvava turismi tuottaa ongelmiakin, sillä palvelut eivät pysy perässä. Siksi maassa onkin melko laaja airbnb-verkosto. Hotellihuoneita on tarjolla 15 000.
Kokeneet Islannin-kävijät muistuttavat, että majoitus ja erilaiset retket kannattaa varmuuden vuoksi varata jo ennen matkalle lähtöä.