Teksti ja kuva Reijo Härkönen
Jos ei ole käynyt Helsinki-Vantaan lentokentällä vähään aikaan, saattaa yllättyä. Uusin laajennusosa avautuu ensi vuonna. Tänä vuonna matkustajamäärä saattaa kohota jo 20 miljoonaan.
Tiistainen iltapäivä non-Schengen puolella osoittaa, minne matkat suuntautuvat. Soulin kone on lähdössä ja muutama muukin Aasian lento. Passijono on satojen ihmisten mittainen.
Lentoasemamme on liian pieni, sanovat Finavian edustajat. Suomen ja EU:n passilla ei tarvitse jonottaa, mutta matkustajista puolet onkin muualta. Tällaista kasvua ei ole osattu odottaa. Parin vuoden sisällä terminaalit kuitenkin kasvavat 45 prosenttia, ja matkatavaroiden käsittelyä parannetaan. Koska vaihtomatkustajien määrä on suuri, on lennoilta toiselle vaihtaminen tehty mahdollisimman helpoksi. Kun monella Euroopan lentoasemalla siirtymisen vähimmäisaika lennolta toiselle saattaa olla 90 minuuttia, Helsingissä se on 35 minuuttia. Eniten vaihtomatkustajia on Kiinasta, Japanista ja Venäjältä.
Vaikka Suomessa puhutaankin Helsinki-Vantaasta, kansainvälinen markkinointinimi on Helsinki Airport. Joskus on ehdotettu Sibeliusta ja muutakin, ja Vantaasta joku saattaisi kysyä kuka hän on. Lentoasema valittiin äskettäin Pohjois-Euroopan parhaaksi, ei kuitenkaan ihan Euroopan parhaaksi.
Aiemmin kenttä tunnettiin snowhowsta, eli lumi ei tuonut missään tilanteessa ongelmia. Viime talvi oli kuitenkin vaikea. Nyt keväällä on ollut yllättäviä ongelmia sumun vuoksi. Matkustajatyytyväisyys on kuitenkin koko ajan ollut hyvä ja kasvanut viime vuonna.
Helsinkiin investoidaan tänä vuonna 20 miljoonaa euroa
Finavian vastuulla ovat kaikki Suomen 21 lentoasemaa. Helsinkiin investoidaan tänä vuonna 20 miljoonaa euroa, Lapin lentoasemiin lähivuosina 55 miljoonaa. Helsingin rakennustyöt eivät ole valmiit vuosiin, kuuden vuoden investoinnit ovat miljardi euroa. Lennonvarmistustoiminta ei kuitenkaan enää kuulu Finavialle, vaan ANS Finlandille.
Kun uusi lisäsiipi valmistuu ensi vuonna, sinne tulee kolme uutta kiinnostavaa ravintolaa, aasialainen Ajisen Ramen, kokkikuuluisuus Jamie Oliverin Jamie’s Deli ja muumikahvila Moomin Coffee. Kaikki lentoaseman ravintolat valitaan kilpailutuksen kautta. Tavoite on, että tarjolla on myös edullisempaa ruokaa. Oppia on otettu myös veden ja kahvin liian kalliista hinnoista.
Rakennustöiden aikana esimerkiksi bussit ajavat vain terminaali 1:een, kun nyt ne ajavat T 2:een. Shuttle-bussi kuljettaa silloin kakkosterminaaliin heitä, jotka eivät halua kävellä. Uusi sisäänkäynti juna-asemalle avautuu myöhemmin.
Helsinkiin lentää säännöllisesti 50 yhtiötä ja kohteita on 160.
____________________________________________________________________________________________________________
Finnairin vahva kasvu jatkui – lumimyräköistä uusin haaste
Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo ei halua syyttää kadonnutta snow how´ta, Finavian mukaan se on yhä olemassa, vaikka viime talven lumimyräkät toista todistavat. Photo © Eero Nokela.
Teksti ja kuva Eero Nokela
Finnairin kovaa kasvua varjostavat Helsingin lentoaseman toiminnan suoranainen lamaantuminen epäsuotuisan tuulen ja lumimyräkän yllättäessä. Näin on käynyt viime vuoden lopun ja tämän vuoden kevättalven muutaman kerran. Kentän toiminnot hyvin tunteva lentäjä sanoo, ettei entisajan kalustolla pystytäkään parempaan poikkeusoloissa. Finnairin matkustajatyytyväisyys on notkahtanut.
Toimitusjohtaja Pekka Vauramo tyytyi vain toteamaan poikkeustilanteiden tuomat ongelmat esitellessään ensimmäisen vuosineljänneksen tulosta, joka oli ensi kertaa kymmeneen vuoteen voitollinen. Tammi-maaliskuuta pidetään lentoliikenteen osalta vuositasolla kaikkein vaikeimpana. Vauramon mukaan Finavian vastuulla oleva kenttäpinta-ala on kasvanut huomattavasti ja se on yksi syy miksi liikenne menee sekaisin sankan lumentulon ja ”väärän” tuulensuunnan yllättäessä.
Tuntemani lentäjä luettelee koko joukon muita syitä, miksi kenttä lamaantuu, ja sotkua siivotaan useita päiviä sään seljettyä. Ensiksikin, laajentunutta toimintapintaa ei voidakaan pitää kunnossa entisellä kalustolla ja ihmisvoimalla. Ei riitä, että aura-autoletkat putsaavat kiitoradan lumesta säännöllisin välein, myös asematason puhtaanapito on äärimmäisen tärkeä.
Finnair on ulkoistanut toimintojaan eikä alihankkijoilla ole riittäviä valmiuksia. Koneen lähtö ”putkesta” voi olla kiinni niinkin yksinkertaiselta tuntuvasta syystä, millainen traktori sen työntää ulos tuubista. Näistä ns. push-back-traktoreista vain yksi pystyy työntämään koneita pois lumiselta alustalta, toisin sanoen kalusto ei sovi lumisateessa toimimiseen, lähteeni sanoo. Yhdessä tapauksessa Aasiaan lähdössä olleen koneen nokkapyörä saatiin työntötilanteessa niin pahasti lukkoon, että koko lento jouduttiin peruuttamaan ja matkustajat yövyttämään kenttähotelleissa.
Kun tiedetään, että lumimyräkkä on saapumassa, yhtiöt alkavat varautua lentojen myöhästymisiin, matkustajien uudelleenreititykseen ja matkatavaroiden jälkeenjäämiseen. Viimeisimmän poikkeustilanteen yhteydessä kävi jopa niin, että lentoja peruttiin meteorologisen yleisennusteen perusteella ennakkoon – ”varmuuden vuoksi”, ja laskut maksoi tietysti lentoyhtiö.
Kokenut lentäjä huomauttaa, että näissä lumimyräköissä lähtevä koneita tulisi sijoittaa mahdollisimman paljon seisontapaikoille, jotta edes ne saataisiin liikkeelle ajoissa – putsatulta alueelta. Toki se aiheuttaa bussikuljetusrumban terminaalista koneille, mutta se olisi pienempi paha kuin lentojen peruuttaminen tai huomattava myöhästyminen.
Onko ilmastonmuutos aiheuttanut myös tuulensuunnan muutoksia, se on miljoonan taalan kysymys? Kun maan pääkentällä sään poikkeustilanteissa voidaan käyttää vain yhtä kiitorataa kolmen sijaan, ja sekin on välillä suljettava 11 minuuttia kestävän aurauksen ajaksi, on selvää, että koko korttipakka on sekaisin.
Meillä on hieno lentoasema ja hieno oma kansallinen lentoyhtiö, jonka osuus lennoista ja matkustajamääristä on yli 60 prosenttia. Vain Finnairin kasvun myötä myös lentoasema kasvaa – kannattavasti.