Gangtok 11 kilometriä, lukee tienviitassa. Vuoren rinteessä oleva kaupunki näyttää  olevan vain kivenheiton päässä. Kyltin kertoma matka on kuitenkin oikea alhaalta 1 600 metriin kiemurtelevaa tietä pitkin.

Teksti ja kuvat Reijo Härkönen

Vielä muutama vuosikymmen sitten Himalajan juurella sijaitseva Gangtok oli Sikkimin kuningaskunnan pääkaupunki. Intia tosin oli huolehtinut pienen maan puolustuksesta, rahasta ja tietoliikenneasioista jo pitkään, joten isolla naapurilla ei ollut vaikeuksia saada läpi kansanäänestyksessä ehdotusta luopua itsenäisyydestä ja liittyä Intiaan. Vuonna 1973 maassa vaadittiin demokratiaa ja kuningasta arvosteltiin kansanvallan puuttumisesta. Kuningas tai ei, kysyttiin äänestyspaikoilla ja ”ei” voitti. Oikea kysymys olisi ollut, ”osaksi Intiaa vai ei”.

Olemme edellisenä päivänä lentäneet Nepalin pääkaupungista Katmandusta maan itäisimpään kolkkaan, Intian rajan ylitettyämme vaihtaneet autoa Siligurissa, ja tulleet  Sikkimiin Rangpon raja-aseman kautta. Lähimmältä lentokentältä Länsi-Bengalista ajomatka Sikkimin pääkaupunkiin kestää viisi tuntia, ja sama matka autolla kuluu lähimmältä rautatieasemalta. Sikkim ei tosiaan ole massamatkailun kohde.

Gangtokin kaupunki on rakennettu vajaan kahden kilometrin korkeuteen kukkulan rinteeseen. Etelämpänä sijaitsevien Intian suurkaupunkien tungoksesta, kerjäläisistä ja melusta ei ole jälkeäkään. Ei lentokenttää, ei rautatietä, sopiva ajonopeus kaupungista lähtevillä teillä on 30 kilometriä tunnissa – tänne ei tulla tosiaankaan viikonlopun huvimatkalle edes lähimmästä suurkaupungista Kolkatasta. Gangtokissa on vain muutama kunnollinen hotelli, eikä turisteja edes saa viedä busseilla kiertoajelulle. Matkatoimistojen edustajat eivät ymmärrä, miksi taksiyrittäjillä on niin suuri valta viranomaisiin. Eräänä päivänä samaiset taksit olivat lakossa, kun keskushallitus Delhistä oli käskenyt maalata kaikkien Sikkimin taksien katot keltaiseksi niin kuin muuallakin on tehty.

Karmapa laman kodissa

Ajamme Rumtekin luostariin samaa tietä pitkin, jolta syrjäytetty kruununprinssi ennen entisen kuninkaan kuolemaa suistui Mercedes Benz -autoineen tyhjyyteen. Rumtek on Sikkimin tärkein ja buddhalaisen maailman kolmanneksi pyhin luostari. Ganpo (”opettaja”) Gurme Tsultrim on oppaanamme luostarissa, jonka kiihkeästi odottama Ugyen Trinley Dorjea eli 17. karmapa lamaa palasi omaan kotiluostariinsa muutama vuosi sitten. Karmapa lama pakeni aiemmin Tiibetistä.

Ganpo vie meidät tutustumaan kultaiseen stupaan. Stupa on puolipallon muotoinen hautamonumentti, jonka uumeniin aikaisempien karmapojen tuhkat on haudattu. Luostarin pihoilla tulee vastaan koiria toisensa perään; Ganpo kertoo, että edellinen karmapa lama rakasti koiria. Ystävällisen näköiset kiinanpalatsikoirat pitävät tätä kagyu-koulukunnan luostaria kotinaan.

Nautimme kevyen lounaan yhdessä luostarin asunnoista. Yhdellä seinällä hymyilee lämpimästi nykyinen nuori karmapa lama, edesmennyt 16. karmapa on toisessa kuvassa paljon vakavampi. Vastapäisellä seinällä rämpyttää julisteessa poikabändi ja televisiossa pelaavat krikettiä Intia ja Etelä-Afrikka. Tiibetiläinen vaalea leipä, paistettu kaali ja ohut käristetty liha on tavallinen ateria luostarissa. Juomana on keitettyä vettä. Valitettavasti liha on niin sitkeää, että haarukka menee poikki.

Jos aikaa olisi enemmän, lähtisimme Gangtokista vaeltamaan pohjoisen suuntaan. Pohjoinen Tiibetin ja Intian välinen rajalinja on edelleen epäselvä, eikä raja ole avoinna vielä edes länteen Bhutaniin kuin ryhmille. Yumthangin kylän 4 500 metrin korkeudessa, 140 kilometrin päässä pääkaupungista pohjoisessa, kerrotaan avautuvan vaeltajille lähitulevaisuudessa. Sitä pohjoisempana ovat vain Intian armeija ja vielä pohjoisempana kiinalaiset Tiibetissä.

Orkideoita, seinävaatteita ja ekoturismia

Pyhiinvaeltajien ja vuoristovaeltajien lisäksi Sikkim on paratiisi orkideoiden ja perhosten ystäville. Kiipeämme hengästyneinä orkideanäyttelyyn lähellä entistä kuninkaanpalatsia. Sikkimin 600 orkidealajista täällä esitellään parisataa. Hieman alempana toimii valtion käsityökeskus, jossa perinteisiä käden taitoja pyritään säilyttämään. Yhdessä salissa lapset ja nuoret opettelevat maalaamaan thangkoja eli buddhalaisten uskonnollisia seinävaatteita. Toisessa tytöt kutovat mattoja, kolmannessa pojat naputtavat koristeita puukalusteisiin.

”Ekoturismissa on Sikkimin tulevaisuus”” sanoo maan tärkein matkailuviranomainen Karma Gyatso. ”Teollisuutta meillä ei ole eikä suuria tehtaita tulekaan. Siksi maatalouden ohella haluamme kehittää matkailua, jossa herkkä luonto on otettu huomioon. Meillä on valmiina kaikki tarpeellinen: maailman kolmanneksi korkein vuori, luonto, luostarit, joet, orkideat, rhododendronit.”

Kun kerromme hänelle, miten vaikeaa Sikkimiin oli saada viisumia Helsingistä, Karma Gyatso sanoo muutaman valitun sanan Delhin jälkeenjääneistä byrokraateista. Ne rajoitukset, joita konsulaatti Suomessa esitteli Sikkimiin matkustamisesta, on kumottu jo yli kymmenen vuotta sitten. Uusimmat säännökset takaavat kahden viikon viisumin jokaiselle halukkaalle. Syrjäisimmille ja poliittisesti aroille seuduille tosin pääsee vain opastetuissa ryhmissä.

Rhododendronit kasvavat Himalajalla puiksi eikä meikäläisittäin pensaiksi. Etelä-Sikkimissä Ravanglassa pistäydymme rhododendronien seuraan yli kahden kilometrin korkeudessa paikalla, josta näkyy kolme tärkeää luostaria, Pemayangtse, Ralang ja Tashiding. Karma P. Takapa paikallisesta Mt. Narsing -hotellikylästä muistaa hyvin jo läheisessä koulussa oppimansa: Pemayangtse on yksi Sikkimin vanhimmista luostareista. Yli kolmen kilometrin korkeudella sijaitsevalla luostarilla oli aikoinaan tärkeä osa kuninkaan uskonnollisissa seremonioissa.  Tashidingin luostari puolestaan tunnetaan pyhän veden festivaalista, joka tapahtuu vuosittain Tiibetin ajanlaskun mukaisen ensimmäisen kuukauden 15. päivänä. Pyyhinvaeltajat läheltä ja kaukaa tulevat hakemaan siunausta kerran vuodessa pyhästä vedestä. Päivän päätyttyä käytetyn veden tilalle pannaan uutta ja astiat suljetaan taas vuodeksi.

Jousiampujat harmaissa asuissaan

Kaupungissa kerrotaan, että Ravanglan lähellä on menossa jokavuotinen jousiammuntakilpailu. Kilpailijat ovat pukeutuneet perinteiseen harmaaseen kansallispukuun. Yksi parhaista Sikkimin jousiampujista, Nim Tshering Bhutia, kertaa säännöt ensikertalaiselle katsojalle. ”Matka ampumispaikalta maaliin on 135 metriä. Ampujia jokaisella kierroksella on seitsemän, ja jokaisella on kaksi nuolta. Jos nuoli osuu maaliin, saa kaksi pistettä. Jos nuoli ei osu lainkaan, pelaaja hylätään. Lisäpisteet lasketaan siitä, kuinka lähelle keskipistettä nuoli osuu.”

Kevätaurinko paistaa jo kuumasti ja ylhäällä baarissa tarjoillaan katsojille teetä ja paistettua lihaa. Alkoholin nauttiminen on tällaisissa urheilutapahtumissa kielletty, valistaa kyltti. Saattaa olla, että nurmikolla lepäilevät nuoret miehet eivät ihan tarkkaan tätä neuvoa noudata. Kilpailu etenee verkkaisesti, emmekä ehdi jäädä seuraamaan, voittaako seitsemännen joukkueen Nim Tshering Bhutia Sichayn kylästä tänäkin vuonna tämän Mainamlan jousiammuntakilpailun.

Viimeisenä Sikkimin päivänä katselemme toiveikkaina Himalajan vuoririvin suuntaan. Maailman kolmanneksi korkeimman vuoren Kanchenjungan pitäisi näkyä hyvin. Kanchenjunga on vain 255 metriä matalampi kuin hieman lännempänä kohoava Sagarmatha, Mount Everest. Mutta suruksemme pilvet ovat tänäänkin peittäneet tämän Sikkimin joka kolkkaan näkyvän jumalten vuoren. Seuraavana päivänä Darjeelingissa jo aurinko paistaa. Kello viiden teetä kaikesta mahdollisesta narisevien englantilaisten kanssa nauttiessamme luulemme palanneemme brittien valloittamaan Intiaan. Sikkimin rauha on jäänyt taakse.

……………………………………………..

Sikkim lyhyesti

• Asukasluku: 0,5 miljoonaa
• Pinta-ala: 7 300 km²
• Pääkaupunki: Gangtok, korkeus 1 600 – 1 800 m, 60 000 asukasta
• Korkein vuori: Kanchenjunga, 8 598 m
• Kansallispuu: rhododendron
• Kansalliskukka: orkidea
• Kansalliseläin: kultapanda
• Kielet: nepali, bhutia, englanti, hindi, tiibet, bengali
• Viljelyskasvit: kardemumma, tee, inkivääri, peruna, lääkekasvit
• Matkailijoita: 10 000 vuodessa, Intiasta 200 000
• Tutustumiskohteet: luostarit, luonto, vuoristovaellukset, festivaalit
• Rahayksikkö: rupia
• Viisumi: Intian suurlähetystöstä, viisumissa mainittava Sikkim ja vierailupaikkakunnat
• Lähin lentokenttä: Bagdogra Pohjois-Bengalissa, 5 tunnin ajomatka
• Lähin rautatieasema: Siliguri Länsi-Bengalissa, 5 tunnin ajomatka
• Internet: www.indiatravelog.com