Finnair kohtasi kahdessa ja puolessa vuodessa kaksi valtavaa muutosta. Vuosina 2020 ja 2021 koronaepidemia lamautti lentoliikennettä kansainvälisesti ja tänä vuonna sota Ukrainassa on heikentänyt erityisesti Finnairin Aasian-liikennettä, kun Venäjän ilmatila sulkeutui.
Teksti Hanna Leppänen
Finnairin viestintäjohtajan Päivyt Tallqvistin mukaan yhtiö saavutti vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä ensimmäisen positiivisen liiketuloksen lähes kolmeen vuoteen, mutta nettotulos on edelleen tappiollinen. Vertailukohtana on edellinen normaalivuosi eli 2019, jolloin Finnair ylsi viiden prosentin liikevoittotasoon ja avasi uusia reittejä Aasiassa.
Kiltalaiset tekivät laajan kierroksen lentoaseman yleisötiloissa. ”Ennen tultiin tuosta sisään, muistatko, tuossa olivat Finnairin tsekkaustiskit, wau!” hämmästelykommentteja kuului monelta taholta. Paljon ovat tilat muuttuneet ja lisää myymälöitä avataan lähiaikoina. Vas. Tim Bird, Finavian isäntäväkeä, viestintäpäällikkö Annika Kåla ja viestinnän asiantuntija Elina Suominen, Heino Ylisipola, Ilkka Tammela, Katri Tammela, Kari-Veli Lehtonen ja Harri Nyman. Kuvasta puuttuvat jutun kirjoittanut Hanna Leppänen ja Tiina Harpf sekä kuvat ottanut Eero Nokela.
Päivyt Tallqvist ja Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori avasivat lentoliikenteen nykynäkymiä Matkailutoimittajien Killalle 3. marraskuuta. Samalla kiltalaisilla oli mahdollisuus tutustua Helsinki-Vantaan uudistettuun ja laajennettuun lentoasemaan. Vuosia kestänyt miljardin euron projekti on muuttanut lentoaseman ilmettä ilmavammaksi ja lisännyt toimivuutta muun muassa turvatarkastuksissa.
Finnair täyttää ensi vuoden marraskuussa 100 vuotta. Sen luvattiin aikanaan kyllä näkyvän, mutta vielä ei paljastettu miten. Nyt pääasiana on strategia, joka tähtää kannattavuuden palauttamiseen. Siihen pyritään viestintäjohtaja Tallqvistin mukaan maantieteellisesti tasapainoisemman verkoston, kustannusten vähentämisen, tuottojen lisäämisen ja vastuullisuuden avulla.
Venäjän ilmatilan sulkeminen iski pahasti Finnairin kannattavuuteen, mitä jo koronaepidemia oli tuntuvasti heikentänyt.
Aasian lentoajat pitenivät 15-40 prosenttia. Siitä seurasi kustannusten kohoaminen, koneiden tehottomampi käyttö sekä rajoitukset matkustaja- ja rahtikapasiteetissa eli kaikkiaan vähemmän houkutteleva tuote, luetteli viestintäjohtaja Tallqvist.
Samaan aikaan on lentopetrolin hinta lähes kaksinkertaistunut.
Lentoasemallamme on käytössä maailman edistyneintä turvatarkastuskalustoa. Nesteitä ja elektroniikkaa ei tarvitse nostella käsimatkatavaroista, kone siirtää ”epäilyttävät” laukut eri hihnalle tarkempaa syyniä varten automaattisesti.
Positiivisina seikkoina Päivyt Tallqvist mainitsi Finnairin lentomatkustajien määrän kasvun 2,8 miljoonaan, kun patoutunut kysyntä jatkoi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä purkautumistaan. Lisäksi käyttöasteet ovat parantuneet kaikissa liikennekategorioissa. Myös saapumistäsmällisyys on edelleen Euroopan parhaimmistoa.
”Teemme kaikkemme, jotta voisimme lentää vähäpäästöisemmin. Siihen vaikuttavat muun muassa lentokorkeus ja koneiden paino ja monet sellaisetkin asiat, joita lentomatkustajat eivät tule ajatelleeksikaan, kuten kahvilusikoiden vaihto puutikuiksi”, sanoo viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist.
”Jos matkustaja jättäisi tavaroistaan viisi kiloa pois, vähentäisi se hänen osaltaan päästöjä viisi prosenttia.”
Hän antaa vielä yhden esimerkin. Kansainvälisesti lasketaan yhden matkustajan keskimääräiseksi painoksi 100 kiloa. Siinä ovat mukana myös matkatavarat, joten jos matkustaja jättäisi tavaroistaan viisi kiloa pois, vähentäisi se hänen osaltaan päästöjä viisi prosenttia.
Finavia iloitsee uusista kohteista
Suomen lentoasemilta avataan tänä syksynä 19 uutta kohdetta. Kahdeksan avautuu ensimmäistä kertaa ja 11 reittiä avataan uudelleen tauon jälkeen. Kehitys on näkyvintä Lapin lentoasemilla.
”Onhan tämä nyt aivan erilaista kuin alkuun, jolloin Rovaniemelle lennätettiin brittejä chartereilla. Nyt Lappiin tullaan kaikkialta Euroopasta ja reittilennoilla”, sanoo Finavian reittikehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.
Ryanair aloitti jo lokakuun lopussa kolme uutta reittiä Rovaniemelle Dublinista, Lontoon Stanstedista ja Brysselin Charleroista. Marras-joulukuussa avataan Lappiin vielä neljä uutta yhteyttä, kun Easy Jet alkaa lentää Bristolista ja KLM Amsterdamista. Kittilän uusia lentoja ovat Air France Pariisista ja Eurowings Düsseldorfista.
Rovaniemi on Lapin vilkkain lentoasema, sillä sinne palaavat Easy Jetin lennot Manchesterista, Lontoon Gatwickista ja Milanon Malpensasta. Rovaniemelle käynnistyvät uudelleen myös Air Francen lennot Pariisista, Turkish Airlinesin lennot Istanbulista.
Kittilään palaavat Air Balticin lennot Riiasta ja Lufthansan Münchenin-lennot. Ivalon ja Kuusamon lentoasemille saadaan tauon jälkeen Lufthansan viikoittaiset yhteydet Frankfurtista.
Petri Vuori myöntääkin, että Lappi on Finavian kruununjalokivi. Pyrkimyksenä on saada talveen ja etenkin jouluun keskittyvä lentoliikenne jatkumaan vilkkaana myös muina vuodenaikoina. Toistaiseksi tähän suuntaan on edennyt vain Kuusamo.
Lappi on palautunut vaikeista ajoista parhaiten. Kun lentoliikenne on koko Suomen osalta palautunut 66 prosenttiin vuodesta 2019, oli Lappi jo viime vuonna palautunut 90 prosenttisesti ja tältä vuodelta odotetaan siellä vielä parempaa.
Tullikoirat 50 vuotta, menestyksellistä turvatarkastustoimintaa vuodesta 1969 lukee tässä äskettäin paljastetun veistoken jalassa. Tähän koiraan voi tutustua matkatavarahallissa.