Pikavisiitiksi lähihistoriaan voi hyvällä syyllä kutsua päiväretkeä Somerolle, vajaan yhdeksän tuhannen asukkaan idylliseen pikkukaupunkiin.
Teksti ja kuvat Marja-Liisa Kinturi
Rauli Badding Somerjoen kotitalolla voi käydä, jos portti pihapiiriin on auki.
Kutsu Somerolle herätti oitis uteliaisuutta. Paikan nimi oli tuttu, mutta paljon muuta en siitä tiennytkään. Tai, ehkä jotain: sieltähän on lähtöisin muutama tunnettu suomalainen; ainakin puukoristeistaan tunnettu taiteilija Kaija Aarikka ja turhan nuorena kuollut muusikko Rauli ”Badding” Somerjoki. Somerolle on kotiutunut myös alkujaan helsinkiläinen kirjailija Kaari Utrio.
Kartanolta kartanolle
Somero tunnetaan ennen kaikkea ”kartanopitäjänä”, sillä kartanoita alueella on huomattavan paljon. Bussimme kurvaillessa viljavia peltoja viistäen kohti Someron keskustaa mieleeni muistui vanha lastenloru: ”Tuu tuu tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla? Tulin pitkin Turun tietä, hämäläisen Härkätietä….” Sieltähän mekin Someroa kohti matkasimme.
Tie vie sopivasti kartanolta toiselle
Wikipedia esittelee Someron asiallisen rutikuivasti: ”Somero on kaupunki Varsinais-Suomen maakunnassa. Kaupungissa asuu 8 564 ihmistä, ja sen pinta-ala on 697,68 km², josta 29,70 km² on vesistöjä. Historiallisesti ja kulttuurisesti Somero on Lounais-Hämettä, ja se on kuulunut Hämeen lääniin ennen liittämistään Turun ja Porin lääniin vuonna 1990. Väestötiheys on 12,82 asukasta/km²”.
Kaupunki osoittautui kuitenkin kaikkea muuta kuin ”kuivaksi”. Se tarjosi päiväretkeläiselle enemmän kuin riittävästi nähtävää ja koettavaa. Someron matkailuesite luettelee alueellaan peräti 30 kiinnostavaa kohdetta. Siis niin monta, että kaikkia ei voisi mahduttaa yhden päivän retkeen. Poimitaan siis ainakin ”mansikat”.
Härkälän kartanon kaunis pihapiiri järven rannalla.
Silmäys Kiinaan ja Japaniin
Kiina-näyttelyssä oli esillä kauniita taideteoksia, kuten jadesta veistetty lohikäärmelaiva.
Härkälän kartano tarjoilee matkailijalle historiaa ja menneisyyden loistoa eikä vain Suomesta vaan myös eksoottisemmista ja kaukaisemmista maista. Kartanossa on pysyvät Japani– ja Kiina-näyttelyt, vanhan ajan leikkikaluja ja Barbie-nukkeja esittelevä huone sekä miniatyyrimaalausten ja hattuneulojen kokoelma. (Elokuun 12. päivään 2022 siellä on esillä myös ammattiluontokuvaaja Päivi Arvosen kiehtovia valokuvia Saharasta.)
Kartanon alkuperäinen sisustus oli aikojen saatossa tuhoutunut, mutta nykyinen isäntäpariskunta Soili Suominen-Hurme ja Raino Hurme, on kiitettävästi onnistunut palauttamaan siihen vanhan hengen. Sisääntuloaulan muhkea kristallikruunu, jyhkeät kalusteet sekä vanhanaikaiset maalaukset ja erilaiset klassiset patsaat tempaavat vieraan oitis vanhaan aikaan.
Kartanossa on Kiinalle ja Japanille omistettu kiehtova näyttely
Kartanossa on Kiinalle ja Japanille omistettu kiehtova näyttely eksoottisine ja koristeellisine esineineen. Vitriineissä on hyvin sotaisia japanilaisia haarniskoja ja aseita, koristeellisia maljakoita ja nukkeja kansallispukuineen.
Historiaa ja nykyaikaa
Alakerrassa isokokoinen, torvea soittavaa enkeliä esittävä maalaus herättää huomiota. Se on pelastettu paikallisen Someron kirkon remontista. Lattialla loikoilee maton virkaa tekevä, jo hiukan nuutunut seeprantalja, ja vitriinissä alakerran käytävällä on menneestä muodista kertova muhkea kokoelma erilaisia hattuneuloja ja miniatyyrimaalauksia. Halukkaat pääsevät myös tutustuman suuriin, viileisiin kellariholveihin, jotka toimittivat entisaikaan ruokavarastoina paljolti jääkaapin virkaa.
Kirkosta pelastettu enkeli.
Kartano elää kuitenkin vahvasti nykyaikaa, sillä pitkin isoa pihanurmea puuhailee omaan, määrätietoiseen tahtiinsa robottiruohonleikkuri ja pihan pyöreältä uima-altaalta kuuluu kevyt solina. Aurinkopaneelit katolla tuovat virtaa. Pitkästä menneisyydestään huolimatta Härkälän kartano elää vahvasti nykyaikaa.
Nostalgista lähihistoriaa
Tie vie sopivasti kartanolta toiselle, sillä Hovilan kartanon kivinavetan yläkerrassa on esillä nostalgia-näyttely aikamatkalle 1950- ja 1960-luvuille, joista monilla on vielä omakohtaisia muistoja lapsuudestaan. Valtava tila on rakennettu kylänraitiksi, josta voi pistäytyä niin kampaamoon, koululuokkaan, bensa-asemalle, elokuviin, Arjan kahvilaan kuin kylän Huvi-Hovi-tanssilavallekin. Oppaana nostalgiselle aikamatkalle toimi Hovilan kartanon emäntä Arja Torkkomäki. Kartanon päärakennuksessa on esillä Karin piirrosten näyttely, joka naurattaa edelleen kestävällä ajankohtaisuudellaan.
Kari Suomalaisen piirroksia on esillä Hovilan kartanon päärakennuksessa.
Kaupungintalon vieressä isossa, kellertävässä puutalossa Unto Monosen muistokiven ja Kaija Aarikan tunnetun pässi-hahmon takana on Kulttuurigalleria Aholassa esillä muotoilija Kaija Aarikan (1929-2014) suunnittelemia koruja ja muita esineitä sekä elokuun loppuun asti kirjailija Kaari Utrion runsasta kirjallista tuotantoa esittelevä näyttely. Vaikuttaa ilmeiseltä, että Someron historialliset kartanomiljööt ovat tarjonneet inspiraatiota sinne kotiutuneelle, syntyjään helsinkiläiselle kirjailijalle.
Pysähdytään ”pysäkille”!
Somero-kierroksen päättää Someron keskustassa erikoislaatuinen, Rauli ”Badding” Somerjoelle omistettu ”pysäkki” tien varressa. Maantien varressa on alkuperäinen Somerjoen perheen kioski, joka tunnetaan Badding-kioskina. Someron yrittäjät ylläpitävät sitä kesäkioskina. Muun muassa ”Ikkunaprinsessasta” ja ”Paratiisista” laulaneen muusikon kotitalo sijaitsee pienen metsäisen polun päässä.
Pihalla voi käydä, jos pihaportti on avoinna, mutta sen ollessa suljettuna omistajat pyytävät antamaan heille kotirauhan. Tällä kertaa portti oli auki, joten kävimme tutustumassa ruohikkoisen pihamaan reunalla nököttävään punakattoiseen mökkiin.
Somero oli näyttänyt matkalaisille monipuoliset ja kulttuurintäyteiset kasvonsa. Olimme kylläisiä sekä henkisesti että myös fyysisesti, kiitos Jussin Baarin monipuolisen noutopöydän.
Alkuperäinen Somerjoki-kioski toimii edelleen kesäkioskina.