Stockforsin tehtaan vanha ja rosoinen piippuhalli Pyhtäällä kehystää osuvasti Päivi Arvosen ”Aavikon valoa ja menneisyyden jälkiä” -valokuvanäyttelyä*), joka on avoinna elokuun loppuun asti.
Teksti Marja-Liisa Kinturi
Kuvat Päivi Arvonen
Saharan tuulien muovaamat, hiekkadyynien rauhallisesti aaltoilevat muodot rapistuneella ja lohkeilevalla, vanhoja tiiliä paljastavilla betoniseinillä korostavat luonnon hiljaista kauneutta.
Päivi Arvonen kertoo ottaneensa valtaosan näyttelyn kuvista keväällä 2014 tutkimusmatkalla, jonka aikana ajettiin maastoautolla 2 000 kilometriä vaihtelevissa aavikkomaisemissa.
Hiekkaa, kiveä ja kallioita
Toisin kuin usein oletamme, Sahara ei ole pelkkää hiekka-aavikkoa. Sen osuus kaikesta on vain noin viidennes. Muu osa on kiveä, kalliota ja soraa. ”Hiekka muodostuu kallioiden ja kivien mekaanisen ja kemiallisen kulumisen seurauksena tuhansien ja miljoonien vuosien aikana”, Arvonen muistuttaa.
Uimareita ja strutsinmunia
Saharasta on löytynyt koko joukko kalliomaalauksia, jotka paljastavat, että alueella on muinoin ollut rehevää kasvillisuutta ja elämää. Yksi kuuluisimmista kalliotaideluolista on unkarilaisen tutkimusmatkailijan vuonna 1933 löytämä ”Uimarien luola”, josta löytyi uivia ihmishahmoja esittäviä kalliomaalauksia. ”Läntisellä aavikolla on edelleen
Stockforsin tehtaan vanha piippuhalli tarjoaa hyvät puitteet harvinaislaatuisille kuville Saharan muinaisista kalliomaalauksista.Kuva Marja-Liisa Kinturi
strutsinmunia ja munien palasia muistona ajasta, jolloin Sahara oli vehreää savannia”, Päivi Arvonen kertoo.
Päättömän pedon arvoitus
Italialais-egyptiläinen tutkijajoukko löysi vuonna 2003 Läntiseltä aavikolta noin kymmenen kilomerin päästä Uimarien luolasta kalliosyvennyksen, jossa oli yli 5 000 eläin- ja ihmishahmoa esittävää maalausta. Luolaa kutsutaan löytäjiensä mukaan Foggini-Mistekavi-luolaksi tai Petojen luolaksi, koska siellä on myös mystisiä, päätöntä petoa esittäviä maalauksia. Päivi Arvosen mukaan tuo kalliomaalausten päätön peto on jäänyt tukijoille arvoitukseksi.
Näyttely antaa meille mahdollisuuden kurkistaa nykyisen autiomaan vehreään menneisyyteen. Päivi Arvonen kuvaakin muinaista kalliotaidetta osuvasti historian Facebookiksi.
Tuulien taiteilemat hiekkadyynien pehmeät muodot luovat kauniin kontrastin.
*) Aavikon valoa ja menneisyyden jälkiä -näyttelyä voi ihailla koko kesän ajan eli elokuun loppuun asti Pyhtäällä Stockforsin tunnelmallisessa tehdasmiljöössä. Upeiden valokuvien ohella alueella pääsee juttelemaan myös viereisen lintuhoitolan asukkien kanssa (fiksu korppi siellä osaa kohteliaasti vastata hyvän huomenen toivotuksiin!). Päärakennuksessa järjestetään erilaisia tapahtumia ja kursseja ja viereisessä rakennuksessa on myös pieni pakkausmuseo, joka herättää monille nostalgisia muistoja lapsuudesta. (Itsekin keräilin aikoinaan kahvipakettien autokuvia!)