Laivaliikenne meni uusiksi
Koronavuosi pani koko lähialueen laivaliikenteen uusiksi. Viime keväänä kaikki laivayhtiöt joutuivat seisottamaan suurimman osan laivoistaan, vain huoltovarmuuden vuoksi tärkeä yhteys Tallinnaan säilytettiin. Rahdin on kuljettava, niinpä kukin yhtiö tekee osansa, vaikka aluksi kilpailutuksen seurauksena Eckerö Line jäikin ilman valtion tukea. Nyt ollaan tilanteessa, että kaikki yhtiöt seilaavat Suomenlahden yli, eroa matkustajakäytännöissä on ja uutta on keksitty nopeallakin aikataululla. EN
Viking Mariella myytiin
Lähimerialueelta on poistunut vuonna 1985 Turussa rakennettu Viking Mariella. Se myytiin 19,6 miljoonalla eurolla Corsica Ferries -yhtiölle. Haikeaa oli katsoa aluksen siirtokuntoon laittamista sen tutulla paikalla Katajanokan terminaalilla. Tuli mieleen hetki, jolloin sen ylimmällä kannella kippistettiin kuohuvilla ennen kuin laiva lähti ensimmäiselle matkalle Tukholmaan.
Parikseen se sai vuotta myöhemmin varustamoyhtiö Sliten Viking Olympian. Sen neitsytmatka suuntautui omistajasuku Myrstenin kotisaaren Visbyn satamaan. Seisoimme herrasväen hulppean ränchin parvekkeella ja kilistimme jälleen uudelle laivalle.
Seuraavana aamuna heräsimme mittavaan päänsärkyyn, jonka aiheuttajaksi oli parin päivän päästä helpompi nimetä yöllä poksahtaneenTsernobylin ydinvoimalan laskeuma. Mainittakoon, että Myrstenien poika vietti laivalla häänsä. Hänen urheiluautonsa kuulemma seilasi Helsingin ja Tukholman väliä monet kerrat, sillä nuoripari vietti laivalla vissiin myös ”kuherruskuukauttaan”. Olympian tarina jäi valitettavasti lyhyeksi, sillä Slite-varustamo meni konkurssiin ja laiva poistui reitiltä. EN
Kaikki irti piknikistä
Viking Line on ollut viime kuukausina nopea liikkeissään. Se alkoi jo alkuvuodesta tehdä perjantaisin piknik-matkoja ei-minnekään! Nousit XPRS:n kyytiin, köydet irti ja kokka kohti Kustaanmiekkaa kello 13.15. Tallinnassa oltiin 2,5 tunnin päästä, ei puhettakaan maihin menosta, kolmen vartin kuluttua jälleen irti laiturista ja eikun takaisin Hesaan. Näiden kuuden tunnnin risteilyjen suosio kasvoi pitkin kevättä, ja täytyy myöntää, että hyvää teki päästä irti kotikeittiöstä.
Tallinna saa odottaa, kyllä me sinne vielä jonain päivänä astumme maihinkin. Laivalla oli tarjolla mini-buffet, jonka parasta antia olivat kokkien tarjoamat herkut lämpimille lautasille, 22 euroa, kiitos. Ei ollut tungosta hulppeassa Buffet-ravintolassa, varauslistalla oli 10 nimeä kun kirjoittaja siellä aterioi pari viikkoa sitten. Laivalla oli helppo erottaa suomalaiset ja muunmaalaiset: meikäläisillä oli pitkin laivaa maskit tiukasti naamalla, muilla ei.
Nyt sitten Viikkari päätti ottaa ilon irti tuosta piknik-ideasta. Viime maanantaista alkaen – tosi lyhyellä ”varoitusajalla” – laiva on tullut Tallinnasta ”normaalisti” kello 9.30 Skattalle, mutta lähtenytkin vasta 13.30 Tallinnaan. Sieltä se palaa taas entisen aikataulun mukaan 19.30 kääntyäkseen yöpymään naapuriin klo 20.30. Nyt risteilyjä myydään häpeämättömästi piknik-risteilyinä, joka päivä siis. Laivaan pääsee jo 1,5 tuntia ennen lähtöä, ja eikun syömään! Toivoa sopii, että siellä on nyt tarjolla todellinen Buffet eikä vain pieniä suupaloja. Parhaimmillaan Viikkarin seisova pöytä on ollut paitsi ilo silmälle myös makujen juhlaa. EN
Hankoon, Kotkaan, Tukholmaan ja Ahvenanmaalle
Eikä tässä kaikki! Viikkari keksi kesä-Suomen hienot kaupungit, Hangon ja Kotkan. Valitettavasti Kotkan meripäivät peruttiin, mutta Viking Linen uljas Gabriella piipahtaa siellä kumminkin heinäkuussa, toki risteilyjä oli tarkoitus järjestää useampikin. Sen sijaan uljas kesäkaupunki Hanko on kiinnostanut niin paljon, että sinne tehdään useampikin reissu, ei vain Hangon regatan aikoihin. Hesarin yleisönosastossa joku ehti jo kirjoittaa, että miksei tehdä risteilyjä myös länsirannikon kaupunkeihin. Onhan siellä montakin kaunista kesäkaupunkia, joiden rantaan iso laivanrohjo pystyy ankkuroitumaan, vaikka Vaasa, Oulu ja Kemi.
Aivan, mutta tässä on se pieni epämukavuus, aina pitäisi koukata Tallinnan kautta, jotta tuottoisaa tax free -kauppaa voidaan käydä joka matkalla. Risteilylle tulisi hintaa, sillä purjehdus veisi tuhottomasti polttoainetta ja moniko meistä olisi taas siitä maksamaan?
Viking Gabriella on jo valmiina Katajanokan satamassa. Se alkaa seilata pian Ruotsiin. Helsingistä ajetaan suoraan Tukholmaan, syödään aamiainen katsellen kauniita Kungsholmin maisemia, köydet irti ja kohti Maarianhaminaa, missä pääsee maihin 3,5 tunniksi, ja sitten taas kyytiin, suuntana Tallinna. Helsingissä ollaan seuraavana aamuna. Mikä mainio oivallus, taas voi olla pois kotoa pari yötä. EN
Yön yli Silja Serenadella
Tallink Silja ei jäänyt seisomaan köydet kiinni laiturissa, ehei. Oli hienoa nähdä komea Silja Serenade pitkästä aikaa Helsingin Eteläsatamassa, mistä se on nyt viikon ajan suunnannut kello 18 kohti Tallinnaa. Ei maihinnousua, 20 tunnin kuluttua kello 14 se rantautuu jälleen Eteläsatamaan. Hesarin ja Iltalehden reportaasien mukaan näillekin irtiotoille on ollut selvä tarve: lähdetään ihan minne vain kunhan päästään irti kodin arjesta, nähdään muita ihmisiä, syödään hyvin ja nautitaan elämästä, vaikka tanssahdellen. Täydet pisteet myös Tallink Siljalle!
Yön yli -risteilyjä Serenade tekee 22. kesäkuuta saakka, sitten se aloittaa Viikkarin tavoin Maarianhaminan-risteilyt, ja muutakin mukavaa on luvassa. EN
Virolaisten Suomi-ikävä
Tämän pätkän voisi aloittaa sanomalla, että niin makaa kuin petaa! Olisiko sittenkin pitänyt kuunnella terveysviranomaisten ääntä menneenä talvena kuin rehvakkaasti kulkea ilman maskeja ja turvavälejä, vapaudesta nauttivat heimoveljet? Viron tartuntailmaantuvuusluvut huitelivat vielä muutama kuukausi sitten 1 500:n tienoilla, rokotevastaisuus oli vahvaa, mutta Suomeen olisi pitänyt päästä. Samaan aikaan tilanne Suomessakin oli huolestuttava. Nyt Viron ilmaantuvuusluku (HS:n mukaan pe 11. kesäkuuta) on 97,7, Suomen 28. Kreikan luku on 166,2 ja Ruotsin 146,5.
Virolaisten huoli tiukkojen matkustusrajoitusten yhä jatkuessa on ymmärrettävää. Naapurimaasta on käyty Helsingissä tapaamassa pääministeriä, Viron Suomen-suurlähettiläs on kutsuttu puhutteluun ja viimeisimpänä osoituksena tilanteen jatkuessa entisellään nähdään Viron pääministerin Kaja Kallaksen kirje Sanna Marinille (sd). Jo aiemmin Suomen matkailu- ja kuljetusala on julkaissut Avoimen kirjeen hallitukselle (HS 3.6.) ja NoHo Partnersin sivun ilmoituksen otsikolla ”Rakas Krista Kiuru. Meidän on taas juteltava”.
Mitä tekee tämä ”rakas Krista Kiuru” (sd)? Pitää tiukan linjansa, jota lehtitietojen mukaan eivät enää ymmärrä hallituskumppanitkaan. Mutta kun Kiurulla on (Hesarin haastattelun mukaan) pääministeri Marinin täysi tuki ja luottamus (ikuinen kiitollisuuden velka, HS), ollaan täydessä patissa. Kiuru pistää nyt kuntoon soten, joten nopeita päätöksiä palaamisesta EU-tasoisiin matkustussuosituksiin saataneen odottaa. Käykö tässä niin, että hallitus lähtee lomalle ja palaa sitten kun jo aletaan miettiä firman pikkujouluja! Hui hai, matkaluala! EN
Kreikan aurinkoon – vaikka määräyksiä uhmaten!
Aurinkomatkojen johdolle on nostettava hattua. Se aloitti Kreikan-pakettimatkalennot muutama viikko sitten, myös Turkkiin mennään jo täyttä päätä. Taustalla on tietysti Finnairin halu ja täysi oikeus saada koneita ilmaan, ja yhdessä emo ja tytär ovat tarttuneet toimeen. Ei ole näkynyt julkisuudessa, että Timo Kousa tai Topi Manner olisi kutsuttu puhutteluun STM:ään tai Marinin putiikkiin. Aurinkomatkat-pakettiin sisältyy koronatesti kohdemaassa ennen paluulentoa, lisäksi Finnairilla on käytössä ns. Kotonaturva eli vakuutus, jolla taataan hoito ja kotiinkuljetus jos matkustaja sairastuu matkan aikana.
Nämä ovat hienoja toimia matkailun käynnistämiseksi. Kun nyt Suomen rokotekattavuus nousee hurjaa vauhtia (juhannusviikolla maahan saadaan lähes puoli miljoonaa rokotetta!), EU:ssa on päästy sopuun yhteisestä koronapassista ja matkustusrajoituksia höllennetään kaikkialla, ei Suomella ole enää oikeutta eikä varaa estää EU:n sisäistä liikkuvuutta.
Topi Manner on korostanut kaiken aikaa sitä, että Suomeen pitää voida matkustaa terveysturvallisesti. Ei hän eivätkä muutkaan matkailualan toimijat ole vaatimassa yhtään sen enempää kuin EU:n yhteisen linjan noudattamista, se pitää muistaa. Ovatko hallitus, Marinin porukat ja Kirsi Varhila (STM) todella niin kovakorvaisia, ettei alan toimijoita kuulla.
Kirsi Varhilahan tuli tunnetuksi viime vuoden keväällä siitä, ettei hän tajunnut miten paljon lentokoneita saapui päivittäin Kanariansaarilta. Hän tuli tv-keskusteluun ja ilmoitti, että nyt ollaan vastassa kaikkia Teneriffalta palaavia lentoja, niitä, jotka ministeriö on varta vasten järjestänyt. Siis vain niitä muutamaa. Samaan aikaan terminaalista lappasi väkeä ulos, nousi bussiin, junaan tai otti taksin. Yksikin herra ilmoitti suorassa lähetyksessä, että juu, hän jatkaa tästä matkaa Paunun bussilla Valkeakoskelle, ei hän tiennyt mistään karanteenista. Näin korona pääsi nopeasti leviämään pitkin Suomea. EN
Eroon merien muovista
Suomen Pakkausyhdistyksen packnews.fi-julkaisu kertoo, että Coca-Colan ja hollantilaisen The Ocean Cleanup -järjestön yhteistyö tuo 15 puhdistusalusta roskaisiin jokiin ympäri maailmaa puhdistamaan niitä muoviroskasta. Projekti on sovittu 18 kuukauden mittaiseksi ja sen kuluessa 15 joella ympäri maailmaa aurinkovoimalla toimivat, miehittämättömät alukset keräävät joista roskia. Osana yhteistyötä pyritään myös keräämään lisää investointeja ja toteuttajia ohjelmalle, jonka lopputavoitteena on saada loppumaan muoviroskan kulkeutuminen jokia pitkin mereen. MLK
Turismi hajotti Neuvostoliiton
Nyt alkaa vähitellen selvitä syy, miksi mahtava Neuvostoliitto hajosi. Perisyy oli turismi.
Kun suomalaiset rynnistivät Leningradiin, Viipuriin ja Moskovaan, farkut ja sukkahousut vaihtoivat omistajaa. Suomipojat törsäsivät rahansa ravintoloissa, joiden mustan kaviaarin ja samppanjan hinnat olivat Suomen hintoihin verrattuna – ei mitään.
Toisaalta kun Neuvostoliiton turistit pääsivät länteen, he haukkoivat henkeään nähdessään kauppojen valikoimat. Propaganda siitä, että Väiskin (Väinö Purje, Kesko) lihatiskin makkarat ja lihat olisivat tv:ssä olleet muovia, romahti. Näinhän Neuvosto-Viron tv väitti. Valheella on jäljet, pitemmät tai lyhyet.
Turismilla on haittapuolensa. Sitten on tämä parempikin puoli. Kaipaako joku Neuvostoliittoa ja sen turisteihinkin kohdistunutta tarkkailusysteemiä? Kokemusta on. RH
Lisää matkailua!
Lukijamme kysyy: miksi lehdissä ei ole enää matkailujuttuja. Onhan niitä, kun osaa etsiä, Hesarissa, Seurassa, Avussa….
Lehtitalot ovat pienentäneet freelance-budjettejaan, ja juttumatkoille ei enää juurikaan lähdetä. Jos jutusta maksetaan 20-50 euroa, kukapa tällaiseen ryhtyisi. Toki tiedämme, että lukija kaipaa edelleen matkajuttuja, varsinkin näinä aikoina kun matkalle ei pääse.
Meillä ilmestyy kaksi matkailulehteä, Mondo ja Matka. Vuosia sitten Matkailutoimittajien Kilta yritti alkaa julkaista omaa lehteään, Matkalla, mutta tuolloin aika ei ollut kypsä tuollaiselle julkaisulle.
Näillä matkailutoimittajien sivuilla ilmestyy matkajuttuja säännöllisesti ja tämä Ajassa-palsta puuttuu ajankohtaisiin aiheisiin. Joka viikko on jotain uutta. RH
Työmatkaliikenteeseen muutoksia
Juuri kun tämä Ajassa-palsta on menossa taittoon, radiouutisista kajahtaa tieto, että pääministeri Sanna Marin (sd) lupaa väljennyksiä Suomen ja Viron väliseen työmatkalaivaliikenteeseen. Joko viimeinkin virolaisen rakennusmiehen lapset pääsevät halaamaan isäänsä, joka on ollut koronamotissa Suomen puolella monta kuukautta?
Junamatkan pituus ja totuus
Toukokuisella Ajassa-palstalla kerrottiin Ranskan nopeista junayhteyksistä. Killan hyvä ystävä, kannatusjäsen Olympian tuotantojohtaja ja varatoimitusjohtaja Ari Huuskonen selvittää monelle hämmästystä aiheuttanutta matkan pituutta niin kilometreissä kuin ajassakin. Kiitämme tämänkin junareitin hyvin tuntevaa Aria tarkkasilmäisyydestä. Kas näin hän kirjoittaa:
**Viimeisessä jutussa oli vauhtia tullut kiskoille ihan teemavuoteen sopivalla ”isolla kädellä”. Tarkoitus lienee ollut viestiä, että Ranskan valtio panostaa Pariisi-Bordeaux –TGV-linjan 222 km:n pituiseen jatko-osuuteen Toulouseen saakka, jotta nykyinen reilun neljän tunnin matka-aika Pariisista Toulouseen saadaan taittumaan reilussa kolmessa tunnissa.
Matka Pariisista Toulouseen on Bordeauxin kautta reilut 700 km, sillä pelkkä Paris-Bordeaux -etäisyys kiskoja pitkin ylittää 500 km ja paikallisosuus Bordeaux-Toulouse on artikkelissa mainitun n. 222 km pituinen. Aikanaan toki Pariisi – Toulouse -väli TGV:n kyydissä varmasti tuntuu vain reilun 200 km:n matkalta, kun vauhtia raiteilla piisaa ja hyvä niin!
Hymy huulessa ja (vähän) kieli poskessa, iloisin terveisin pilkunviilaaja-Ari ?
Kirjoittajat ovat Matkailutoimittajien Killan jäseniä ja mielipiteet heidän omiaan.