Finnairin alkuvuoden kolmen kuukauden tuloksella ei voi juuri kehuskella, toki se oli ”markkinoiden” odotuksia vähemmän miinuksella. Pandemian kurittamasta lentoyhtiöstä on sukeutunut menestyvä rahtari hetkellä, jolloin maailmanlaajuisesti lentorahdista ollaan valmiit maksamaan, kiitos mm. eräänkin Suezin kanavaan juuttuneen jättirahtilaivan.
Toimitusjohtaja Topi Manner kertoi tulosjulkistustilaisuudessa, että Finnair kuljetti tammi-maaliskuussa pelkkää rahtia 547:llä lennolla, hinnat ovat nousseet 200 prosenttia ja suunta on yhä ylöspäin. Kaiken huipuksi huhtikuun lopulla avautui rahtireitti Aasiasta Helsingin kautta Yhdysvaltain Pittsburgiin. Seitsemän Airbus A350 -konetta lensi peräkanaa lastinaan mm. Aasiassa valmistettuja autonosia.
Ilmailutoimittaja, suuresti arvostamani Jyri Raivio kirjoitti aikoinaan Hesarissa, että ”lomalentoja operoivalla Finnairilla on myös säännöllistä reittiliikennettä”. Se oli sitä aikaa kun Kanariallekin lennettiin laajarunkoisella, 345-paikkaisella DC-10:llä monta kertaa viikossa. Nyt voi hyvällä syyllä todeta, että rahtilennoilla hyvää tulosta tekevä Finnair harjoittaa myös matkustajaliikennettä. EN
Boeing 737 Maxilla uusia ongelmia
Amerikkalaisen lentokonevalmistajan luovutusta odottavien koneiden parkkipaikat ehtivät jo jonkin verran tyhjentyä kun ilmoitettiin yhtiön murheenkryynin, B737 Maxin uudesta ongelmasta. Useita yhtiöitä kehotettiin tarkastamaan heti koneiden sähköjärjestelmän kaapelointi! Uskooko Boeing, että kun koneet on tarkastettu ja palautettu liikenteeseen, ongelma on poispyyhkäisty? Kuka uskaltaa nousta noihin koneisiin, en minä ainakaan! EN
Paluu normaaliin Yhdysvalloissa
Lentomatkustuksen luvatussa maanosassa, Pohjois-Amerikassa ollaan jo lähellä pandemiaa edeltäneen ajan matkustajamääriä. Kuhina lentoasemilla kiihtyy, ja moni koneiden keski-istuinpaikat tyhjiksi jättänyt yhtiö myy nekin täyteen, kuinkas muuten. Viimeisin, yksi suurista ja pitkään empinyt Delta on antamassa periksi. Money talks! Meillä ei tuota ”ongelmaa” ole, Aasian-lennoilla Finnair myi joka kymmennen tuolinsa, Euroopassa noin neljä kymmenestä ja kotimaassa hiukan yli puolet. Odotetusti Pohjois-Suomi veti parhaiten; Ouluun, Kittilään, Rovaniemelle ja Kuusamoon riitti menijöitä. EN
Helsinki Biennaali koronaan sopeutettuna
Helsingin minimatkailuseminaarissa kerrottiin vapun alla kattavasti alan ajankohtaiset kuulumiset niin kaupungista, alan toimijoilta kuin yrityksiltä sekä luotiin katsaus tuleviin hankkeisiin ja projekteihin. Paljon on tulossa ja kehitteillä! Kaikkien alan toimijoiden yhteinen ongelma tuntuu olevan, että tulevaisuutta ei koronapandemian kehittymisen osalta kukaan osaa selkeästi kertoa. Sitä kaikki peräänkuuluttivat, mutta…
Helsingin kaupungilla on vireillä monia hienoja hankkeita. Kunnianhimoisimpiin kuuluu Helsinki Biennaali, joka ehdottomasti järjestetään – koronaan sopeutettuna. Mielenkiintoinen viritteillä oleva hanke on eräänlainen ”kuume”kartta, joka kertoo matkapuhelindataan perustuen reaaliaikaisesti, missä päin kaupunkia ja missä kohteissa on ruuhkia ja paljon ihmisiä koolla. Järjestäjien ja liikennöitsijöiden kannalta tämä on hyvä, mutta terrorismin maailmassa herättänee myös osin huolta. MLK
Median ruokittava mielenkiintoa
Meet the Travel Media eli mtm Europe -messutapahtuma järjestettiin tänä vuonna virtuaalisesti, kuten kaikki muutkin korona-ajan tapahtumat ja kokoukset. Matkailuorganisaatiot eri maista jakelivat virtuaalikävijöille virtuaalista tietoa kohteistaan. Suomesta mukana oli ainakin Visit Tampere ja meistä käsin kaukaisimmat näytteilleasettajat olivat Israel, Dubai, Kanada, Kap Kaupunki ja Karibian alue.
Järjestäjät korostavat, että matkailualan tulee rajoituksista huolimatta pitää asiakkaansa ajan tasalla ja kertoa, miten rajoituksia vähitellen pystytään purkamaan. Medialta järjestäjät toivovat, että nämä pitäisivät yllä ”tulta”, ruokkisivat mielenkiintoa sekä uusia että vanhoja matkailumaita kohtaan ja välittäisivät aktiivisesti uutisia alan kehittymisestä. MLK
Finnair Plus ja ulkonäkö
Viime aikoina on sattuneesta syystä puhuttu Finnair Plus -pisteiden käytöstä. Mihin niitä voi käyttää?
Keskustelun herättänyt Valtion tarkastusviraston pääjohtaja sanoo, että hän voi tehdä pisteillään mitä haluaa, ei hän julkaise lääkereseptejäänkään muille.
Kun tämän kirjoittaja lensi yhtiön laskuun, menivät pisteet tietenkin yhtiön seuraaviin matkoihin eli oli mukava siirtyä bisnesluokkaan karvalakkipuolelta. Näköjään moraali on noista ajoista mennyt, sanonko minne. Ulkoasunparantamiseen? RH
Junaan siitä
Viimeksikin kirjoitimme junasta. Nyt suosikkilehteni Maaseudun Tulevaisuus ja Helena Petäistö kysyivät, miksi Suomessa ei ole luotijunia. Muistan, kun menimme Pariisista Lyoniin 320 kilometriä parissa tunnissa. Ei mennä meillä. Taitaa olla niin, että Suomessa poliitikot miettivät vielä niitä siltarumpuja eli se on paikallispolitiikkaa. Vuoden 2021 EU:n ”Raiteiden vuosi” vaikuttaa meillä jo menetetyltä. RH
Ei norjalaisten päätä palele!
Lentomatkailumaailmasta tupsahti uutinen, joka kertoo pian lentonsa aloittavasta norjalaisesta lentoyhtiöstä. Sen nimi on Flyr. Se lentää – viranomaisluvan saatuaan – ensilentonsa kesäkuun 30. päivänä Oslosta Tromsöhön, mutta myös suosittuihin lomakohteisiin, Malagaan, Alicanteen ja Nizzaan. Toimitusjohtaja Torje Wikström Frislid kertoo, että yhtiö vuokraa aluksi kaksi turkkilaisen Pegasus-halpalentoyhtiön käytössä ollutta 189-paikkaista Boeing 737-800-konetta. Myöhemmin on tarkoitus hankkia lisää koneita, tähtäimessä on 28 – 30 koneen laivasto.
Henkilökunta odottaa kuulemma innoissaan töihin pääsyä, puuttuu enää viranomaisten hyväksyntä rahoitus- ym järjestelyistä. Uutisessa luetellaan yhtiöt SAS, Norwegian, Wideroe ja Braathens, joten henkilökunnan pätevyydestä toiminnan aloitus ei ainakaan ole kiinni.
Ei palele norjalaisten päätä eikä Norjasta raha lopu, senhän me tiedämme. Maanantaisen Hesarin mukaan maailmalle on syntynyt tämän vuoden aikana jo 90 uutta lentoyhtiöitä, jotka pääsevät aloittamaan puhtaalta pöydältä vielä pystyssä olevan yhtiöiden kamppaillessa yhä kasvavissa veloissaan. Topi Manner ilmoitti, että Finnairin kassassa on rahaa ja sovittuja rahoitusjärjestelyjä sen verran, että pahimman yli päästään. Toivotamme niin uusille kuin yhä olemassa olevillekin firmoille onnea ja menestystä. EN
Lisää vauhtia kiskoille
Raideliikenne alkaa Le Monde -lehden mukaan olla kovaa valuuttaa Ranskassakin, sillä maan hallitus on päättänyt kehittää uusia, nopeita junayhteyksiä. Valtio tulee panostamaan noin 4,1 miljardia eroa nopean junayhteyden kehittämiseen Bordeaux’n ja Toulousen välillä niin, että 222 km:n matka Pariisista Toulouseen tulee taittumaan 3 tunnissa 10 minuutissa nykyisten 4 tunnin 10 minuutin sijaan. MLK
Kirjoittajat ovat Matkailutoimittajien Killan jäseniä ja mielipiteet heidän omiaan.