Mitä olisi elo Kreetalla ilman kreetalaista musiikkia. Sitä meille tarjottiin käsityömuseon värikkäässä ja sydämellisessä ympäristössä. Vietimme ikimuistettavan hetken yhteisen pöydän ympärillä.
Mitä olisi elo Kreetalla ilman kreetalaista musiikkia. Sitä meille tarjottiin käsityömuseon värikkäässä ja sydämellisessä ympäristössä. Vietimme ikimuistettavan hetken yhteisen pöydän ympärillä.
Mitä olisi elo Kreetalla ilman kreetalaista musiikkia. Sitä meille tarjottiin käsityömuseon värikkäässä ja sydämellisessä ympäristössä. Vietimme ikimuistettavan hetken yhteisen pöydän ympärillä.
Moneen kertaan siirretty Killan Kreetan-matka toteutui viimein 18. päivä syyskuuta. Kyllä – se oli juuri sama päivä, kun Suomessa oli lakko eli siis mielenilmaus, joka sulki kaiken julkisen liikenteen pääkaupunkiseudulla. AKT:n lakko alkoi kello 6.00, mutta lentomme pääsi ilmaan klo 7.03.
Teksti Hilkka Kotkamaa, kuvat Anni Kotkamaa
Oiva joukkomme oli seuraava: Marja-Liisa Kinturi, Tiina Ahlström, Kirsti Sergejeff, Hilkka Kotkamaa, Anni Kotkamaa, Kai Jauhiainen ja Sakari Karttunen.
Puolet ajastamme kiersimme ihanaa itä-Kreetaa kreikkalaisen ilopillerin, oppaamme Katariinanopastuksella. Saimme paljon tietoa Kreetan huikeasta historiasta, näimme upeita maisemia ja tutustuimme oliivi- ja viinitarhoihin, vierailimme Saari-telkkarisarjasta tutulla Spinalongan saarella, kävimme katsomassa järveä, jossa itse Afrodite on uinut, ja katsoimme kun kreikkalaiset äänestivät uuden parlamentin, joka päättää suomalaisestakin rahasta osaltaan. Söimme ihania herkkuja niin oliivi- pippuri- kuin mulperipuidenkin alla. Yksityisyritteliäisyydestä saimme oikean kreetalaisen rautaisannoksen.
Sitten ajoimme läpi saaren, ja edessä oli kolme päivä länsi-Kreetaa. Sieltä vaikuttavin muisto liittyi ruokaan. Kreetalaistunut ruokakirjailija ja ravintoloitsija Merja Tuominen-Gialitaki piti meitä kuin arkkipiispaa pappilassa.(sanonta pätee koko Kreetan-reissuun). Hän kertoi meille mm. miten kreetalainen ruokavalio lähtee luonnosta ja siinä suositaan lähiruokaa, aina sesongin mukaan. Kreetalaisten kevyt ruokavalio on pelastanut saaren asukkaat niin nälkävuosista, sodanaikaisesta pula-ajasta kuin nykyisestä talouskriisistäkin. Lisäksi verenpainesairaudet, kolesteroliongelmat ja dementia ovat saarella lähes tuntemattomia.
Tutustuimme ihanaan Hanian kaupunkiin, kävimme merimuseossa, ruotsalais-iranilais-kreikkalaisella viinitilalla ja näimme iki-ihanan hedelmäpuutarhan, jossa kasvoi 158 erilaista hedelmäpuuta ympäri maailmaa,. Suomesta oli omenapuu. Matkalla vietettiin jopa yhdet synttärit. Ja tietäisittepä vielä ne kaikki kivat jutut, jotka eivät tähän juttuun mahdu!
Ennen kotimatkaa olimme niin paljon maistelleet herkkuja, kokeneet vieraanvaraisuutta, keskinäistä ystävyyttä, lämpöä ja valoa, että olimme melkein haljeta. Palatessamme olimme onnellisia ja reppu täynnä juttumateriaalia. Ikimuistettava reissu!
Yksityisyritykset pelastavat Kreikan. Siitä esimerkkinä tämä ravintolarypäs Villa Viola itäkreetalaisella vuorenrinteellä. Seutu on lähtökohta vaellusretkille luonnonpuiston upeissa maisemissa.
Henkeäsalpaavan vuoristomaiseman kanssa kilpaili elämys kirjavasta ruokapöydästä. Keertalaisravintolan nimi oli Pippuripuu ja siellä istuimme ulkoterassilla ihan oikean pippuripuun katseessa. Ennen ruokailua Anni Kotkamaa ja Kirsti Sergejeff ikuistivat ruoat, jotka pian pistimme poskeemme.