Poistuin VR:n sivuilta ja menin sähköpostilleni, lippuhan on aina lähetetty sinne automaattisesti. Ei ollut sielläkään junalippua. Sattumalta kuulin uutisissa Tampereen tietokatkoksesta – ylsikö katkos Parkanoon asti?
Maksu tililtä oli kyllä mennyt, joten kirjoitin muistiin viitenumeron ja soitin VR: palvelunumeroon: ”Vastattu puhelu maksaa yhden euron 99 senttiä ynnä paikallispuhelumaksu. Kaukomatkojen junalippuja voi myös ostaa internetissä. Palvelussamme on ruuhkaa.”
Tunnin kuluttua soitin uudelleen: ”Palvelemme teitä niin pian kuin mahdollista.” Viiden minuutin kuluttua tärppäsi ja virkailija lupasi lähettää matkalipun – ei saapunut. Lauantaina näppäilin VR:n jälleen. Virkailija lupasi lähettää lipun. Ja minä todella sain matkalippuni.
Konsertin oli nettisivuilla ilmoitettu kestävän kaksi ja puoli tuntia, ja ensin minulla olikin tarkoitus lähteä Helsingistä junalla 20.06. Rupesin epäilemään ajan riittävyyttä, joten tilasin Helsingin rautatieasemalla lipun junaan 23.06. Konsertin ja junan välissä lähtisin ystävien luo iltapalalle. Jostain syystä virkailija myi minulle lipun 20.06 junaan. Kiireissäni en tarkistanut lähtöaikaa.
Konsertti venyi reilut kaksikymmentä minuuttia, ja naulakollakin piti jonottaa. Aikaisempaan junaan en olisi todellakaan ehtinyt, mutta en niin ikään tiennyt, että matkalippuni oli juuri aikaisempaan junaan.
Lopulta yövyin ystävien luona ja lähdin bussilla aamujunalle 10.06. Bussi ajoi liukkaan lumisessa Helsingissä yli aikansa, joten ratapihalle piti oikein juosta. Nousin junaan – väärä matkalippu laukussani. Juna lähti heti. Näin en aamullakaan ehtinyt käydä vaihtamassa lippua lipunmyynnissä. Junailija peri täyden hinnan plus viisi euroa.
***
Matka oli hauska. Yhtä nopeasti en koskaan aikaisemmin ole Parkanoon matkustanut: ”Minä olen Pohjanmaalta, olen aina oikeassa ja tiedän kaiken”, aloitti vierustoverini – ja me naurettiin niin. Tanssin autolleni Parkanon asemalla, hyräilin avaimen virtalukkoon, mutta – moottori ei startannut. Se oli jäätynyt -22 asteen yöpakkasissa. Mies haki kotiin ja jälleen kerran ryhdyin näppäilemään VR:n numeroon. Myyjä lupasi korvauksen, koska soitin 24 tunnin sisällä – jännää, miten huomenna Tampereen asemalla käy.
Matkailu Suomessa näyttää mustalta. Pari viikkoa sitten VR uutisoi lopettavansa viikonloppumyynnin 12 asemalla, koska ”yhä useampi ostaa lippunsa muulla tavoin”. Lopetuslistalla on lisäksi lisää asemia. Sitten jälleen kaikui aamu-uutisissa: ”VR ja Liikennevirasto ovat tyytyväisiä talven junaliikenteen sujumiseen”.
Kolumni Ylä-Satakunnassa ti 12.3.13