Kesäretkelle Istanbulista
Teksti ja kuvat Marja-Liisa Kinturi
Suurkaupungin nähtävyyksien jälkeen on ainakin kesällä hyvä idea vetäytyä muutamaksi päiväksi rantalomalle Aasian puolella sijaitsevaan Mustan Meren rantakaupunkiin Şileen, joka tunnetaan Turkin vanhimmasta majakasta ja ihanan kevyestä saman nimisestä kankaasta. Etäisyys Istanbulista on vajaat 70 kilometriä ja bussiyhteydet säännölliset.Idyllisen pikkukaupungin vajaan 30 000 asukkaan väkiluku miltei kymmenkertaistuu kesäkuukausina, sillä myös monilla Istanbulissa asuvilla on täällä kesäasunnot. Kesäiltaisin hienohiekkaisille rannoille kerääntyykin tuhansittain ihmisiä viettämään iloisia rantajuhlia. Uimakausi Şilessä kestää toukokuusta syyskuuhun, kun se Välimeren puolella on tuntuvasti pitempi – toisaalta kesäsää Şilessä on huomattavasti miellyttävämpi ja vähemmän tukahduttava kuin Välimeren rannikkokaupungeissa.
Maamerkkinä Turkin vanhin ja suurin majakka
Şilen maamerkki, reilut 150 vuotta vanha majakka Şile Feneri, on Turkin suurin ja valmistui vuonna 1860 sulttaani Abdulmecitin hallituskaudella. Kallionyppylän päälle rakennettu majakka kohoaa 19 metrin korkeuteen ja huipulle pääsemiseksi pitää kiivetä 75 rappusta. Majakan tekniikka on ranskalaista ja käsittää 1000 watin sähkölampun sekä kahdeksan linssiä. Valo näkyy kauas!
Majakan alapuolella on viehättävä, luonnonläheinen kahvila, jonka pihalla tepastelee kanoja, hanhia ja ankkoja. Värikkään sammaleen täplittämiltä kalliotöyräiltä on upeat näköalat vastakkaisella niemellä sijaitsevaan, Bysantin ajalta peräisin olevaan linnoitukseen, johon pääsee köysiradan kyydissä. Kaupungissa on myös pieni kreikkalaistyylinen amfiteatteri.
Rantakallioita kutsutaan itkeviksi kallioiksi, koska vesi huuhtelee niitä jatkuvasti. Varsinkin pienten lahdenpoukamien viehättäviin kallionpoukamiin syntyneillä hiekkarannoilla uimareiden on kuitenkin syytä varoa merivirtoja, jotka voivat täällä olla petollisen voimakkaita.
Kaupunki majakan ympäristössä koostuu pääosin kaksi- ja kolmikerroksisista taloista, joiden väliin on jäänyt muutamia vanhempia puutaloja. Osa näyttää verrattain ränsistyneiltä, mutta siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – kerrassaan viehättäviltä! Katukuvaa täydentää muutama vieraiden tieltä piiloon luikahtava kujakatti, yksi jää istumaan valppaan näköisenä kiviaidalle pystytetyn satelliittiantennin viereen. Majakalle johtavan kujan päässä valtava susikoira haukahtelee aidan takana ja viestittää vieraiden tulosta.