Lumikengillä kohti Ukko-Kolia

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Kiltalaiset vierailivat helmikuussa Pohjois-Karjalassa Kolilla ja pääsivät nimeämään uuden kohteen. Akka- ja Ukko-Koli saivat vihdoin Vauva-Kolin.

Teksti ja kuvat Arja Aho

”Jos osaatte kävellä oikeilla kengillä, osaatte kävellä lumikengilläkin”, opastaa Katariina Okkonen, Koli Activ Oy:n ohjelmapalvelun tuottaja. Niinpä, ajattelen ensikertalaisena, ja ensi kosketus lumikenkiin tuntuukin hassulta. Sellaiset läpyskät jalassa hankaloittavat kävelyä auratulla ajotiellä, mutta pianhan niiden nerokkuus hangessa selviää.

Olen ensimmäistä kertaa Kolilla, suomalaisuuden mielenmaisemissa. Osaan tietysti odottaa jumalallisen kauniita maisemia, mutta Kolilla osaset loksahtavat paikoilleen. Täällä näkee kauaksi. Mieli rauhoittuu turhasta taakasta.

Meitä etelästä tulleita ilahduttaa jo pelkästään puhtaan lumen näkeminen.  Kyllä Suomesta vielä talvea löytyy, eikä tarvitse mennä Lappiin asti.  Pohjois-Karjalassa, reilun neljän tunnin junamatkan päässä on Joensuu, josta jatkamme bussilla 70 kilometrin päähän Lieksan Kolille.

Pitkin karjapolkuja Vauva-Kolille

Kolin kansallismaisemissa ymmärtää suomalaisen sanonnan: sielu lepää. Hiljaisuus ja luonto ovat meditatiivisen rauhoittavia. Taivas on kuin akvarellivärein maalattu taulu. Lumikenkäreitit on merkitty selkein oppain. Meille opas muotoilee vajaan kilometrin mittaisen reitin. Matka voi äkkiseltään tuntua lyhyeltä, mutta nousut ja luminen kävelyalusta tekevät taipaleesta mukavan työlään.

Etenemme vanhoja karjapolkuja pitkin. Ensimmäisen nousun jälkeen avautuvat jo upeat maisemat. Laella ei ole toistaiseksi ollut nimeä, mutta tuona lumoutuneena hetkenä se nimetään yhteisvoimin Vauva-Koliksi. Nimi kuvastaa sen pienuutta Akka-Kolin (339 metriä) ja Ukko-Kolin (347 metriä meren pinnasta) rinnalla.

Näin talvella Kolin-kierrokset ovat tarinaretkiä, lumettomina aikoina Kolilla voi seurata jääkausien jälkiä ja tutkia fossiileja. Jokainen retki on erilainen riippuen ryhmän koosta ja kiinnostuksista. Osalle tarinoista ei löydy mitään faktapohjaa, mutta niillä herätellään kuulijan ja kokijan mielikuvitusta. Jotenkin maastoon on ihan helppo sijoittaa osassa tarinoissa vilahtelevat tontutkin.

Akka-Kolin uskottiin olevan hedelmällisyyden jumala, joka piti pitää lahjoin tyytyväisenä.

Ukko-Kolin huipulla on kuin maisemataulussa.

 Vain mielikuvitus rajana

Nousemme Akka-Kolille. Se ottaa vierailijat vastaan tyynenä, vaikkei meillä ole mitään tuomisia mukanamme. Vanhojen tarinoiden mukaan tätä hedelmällisyyden jumalaa on pidetty tyytyväisenä erilaisilla lahjoilla. Lahjat myötäilivät tuojiensa toiveita. Viljalla toivottiin hyvää satovuotta ja maidolla lehmille lypsettävyyttä.

Akka-Kolin juurella on Hiljaisuuden temppeli, joka on 1991 siunattu, vaan ei vihitty luontokirkko. Temppeli on kaikille uskonnoille vapaa. Se on vaikuttava hiljentymispaikka, mutta myös suosittu vihkimispaikka. Kesäisin häitä on useita, mutta talvisinkin Hiljaisuuden temppelissä vihitään yksi-kaksi paria. Jouluaattona paikalla julistetaan joulurauha.

Akka-Kolilta matka jatkuu Paha-Kolille, jonka laelta näkyy Mäkärävaara ja Eero JärnefeltinSyysmaisema Pielisjärveltä (1899) teokseen ikuistama maisema. Järnefelt on merkittävin Koli-taitelijamme, joka vieraili vuosikymmenien aikana lukuisia kertoja Kolilla.

Paha-Kolilla on verinen ja karmiva historia. Osa tarinoista on niin julmia, ettei opas halua kertoa niitä julkisuuteen. Mutta täältä laelta on aikoinaan käräjäkalliolla syyllisiksi tuomittuja rikollisia heitetty alas kuolemaan.

Akka-Kolin juurella on ulkoilmakirkko, 1990 siunattu Hiljaisuuden temppeli.

Sinfonian siivin

Kolin korkein kohta on Ukko-Koli. Sen panoraamamaisema ja jumalainen näkymä ovat inspiroineet suuria taitelijoitamme kautta historian. Juhani Aho teki Kolille ”taiteelliskirjallisen huvimatkan” Eero Järnefeltin kanssa 1892. Kokemuksensa hän tiivisti näin: ”Palanen maatamme, jossa on yhdistettynä melkein kaikki sen vivahdukset.”

Kolilla kerrotaan tarinaa, että Jean Sibelius olisi säveltänyt Ukko-Kolin päällä neljännen sinfoniansa ja kuljetuttanut pianonsakin ylös asti. Ehkäpä Eero Järnefeltille omistettu sinfonia sai osittain innoituksen Kolilla 1909. Ainakin Koli teki suuren vaikutuksen säveltäjämestariin. Kotonaan hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”Koli. Yksi elämäni suurimmista kokemuksista. Suunnitelmia. La Montagne.”

Lumikenkäretken päätteeksi päädymme Koli Relax Span maisemakylpylään. Kylpylä on tarkoitettu vain aikuisille ja se on kauttaaltaan anniskelualuetta. Ulkopaljussa voi hiljentyä nauttimaan rauhasta ja luonnon kauneudesta. Lumihiutaleet leijuvat lempeästi. Nostamme Kolille maljan: Pielisen pisaran.

Katariina Okkonen opastaa tarinoiden ja maisemien maailmaan Kolilla.


Ensikertaa lumikengillä
Kolilla on kolme erilaista lumikenkälenkkiä merkittynä. Pisin reiteistä on neljä kilometriä. Etenemiseen kannattaa varata aikaa tunti per kilometri, jotta kävelystä ei tule pelkkää hikiliikuntaa.Lumikenkäily soveltuu lähes kaiken ikäisille.  Pienempien lumikenkien kantavuus on 35 kiloa ja suurimpien 150 kiloa.Ensimmäinen kerta kengillä menee totutteluun ja luottamuksen keräämiseen.

Päätepysäkki. Tällä erää. Into jäi. Kolille on palattava.

Karjalaista vieraanvaraisuutta parhaimmillaan Parppeinpirtissä.

Kannattaa maistaa:

Isoäidin juusto: georgialaisen perinteen mukaan valmistettua tuorejuustoa
Pielisen pisara: vodka, Dry Martini, karpaloa

Suosittelen:

Hermannin kotiviinitila: Suomen vanhin viinitila Ilomantsissa. Perustettu 1989. Yhteistyötä Valamon luostarin kanssa. Tilaviinipalkittua kuohua, viinejä ja tulossa whiskyä.

Parppeinpirtti: ravintola Ilomantissa, jossa tarjolla karjalaista perinneruokaa ja paikanpäällä rypytettyjä ihan parhaita piirakoita.

Joensuun tunnetuin diiva Juuso.

Joensuun tunnetuin diiva Juuso.

Laituri: kahvila Joensuun juna-asemalla. Suvaitsevaisuuden sulatusuuni ja syrjinnästä vapaa vyöhyke.

Botania: Kasvitieteellinen puutarha ja Trooppinen perhospuutarha Joensuussa. Vetonaulana Juuso-papukaija. Suuri diiva, joka päättää itse mitä puhuu ja kenelle puhuu.  Teatraalisesti pelkää paikan perhosia.

Lähde: Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina (YLE).

Share.

Leave A Reply