Mikä maa, mikä valuutta?

Kun laiva vierailee viikon sisällä viidessä eri maassa, täytyy välillä pysähtyä tunnustelemaan tunnelmia ja kertaamaan kokemuksia, jotta sielu pysyy matkassa mukana. Onneksi risteilyloma Välimerellä tarjoaa loistavat puitteet myös rentoutumiseen.

Teksti ja kuvat Jonna Hoffrén

Toissa päivänä ihailimme Splitin vanhaa kaupunkia Kroatiassa. Eilen teimme ikkunaostoksia Ljubljanan kävelykadulla Sloveniassa. Huomenna jatkamme Venetsian satamasta m/s Kristina Katarina -laivalla Italian rannikkoa myötäillen kohti Kreikkaa. Korfun saaren jälkeen ankkuroimme vielä Sisilian ja Maltan satamiin ennen paluulentoa Suomeen.

Korfun kauneinta seutua on Paleokastritsan alue, jolla sijaitsee 1500-luvulta peräisin oleva bysanttilainen luostari.

Sissi keisarinna rakennutti Korfulle huvilan, Akilleen palatsin, vuonna 1891. Palatsissa on upeita taideteoksia sekä katolilainen kappeli.

Kyllikki Villan, legendaarisen hitaan matkaajan mielestä tällainen matkustamisen tempo, sukkulointi kulttuurien kesken olisi varmastikin luonnotonta, kenties epäkunnioittavaa maapalloa kohtaan. Mutta maailman valloittaminen risteily kerrallaan on kuitenkin yksi vaivattomimmista tavoista nähdä ja kokea mahdollisimman paljon loman aikana.

Hitaasti kiiruhtaen

Viiden valtion kierros alkaa Kroatiasta, Trogirin kaupungista. Sieltä löytyy uskomaton määrä kulttuuriperinnöltään arvokasta Unescon suojelemaa arkkitehtuuria. Pieneen kaupunkiin on ahdettu lukuisia palatseja ja kirkkoja torneineen sekä kokonainen linnoitus. Kaupunki on siisti ja hyvin säilynyt. Palmujen reunustaman rantakadun katukahvilat ovat täynnä lokakuisesta auringonpaisteesta nauttivia kaupunkilaisia.

Kroatian monipuolinen kulttuuri kehittyi aikoinaan kreikkalaisten, roomalaisten ja venetsialaisten vaikutuksessa. Seisoessamme pienellä keskusaukiolla Pyhän Laurentiuksen kirkon edessä, opas kertoo, kuinka valloittajiin kyllästyneet kaupunkilaiset jättivät kirkon toisen tornin rakentamatta. Säästyneillä rahoilla ostettiin aseita.

Ennen kun Kroatia jää kokonaan taakse, ehdimme viettää aikaa vielä Splitin kaupungissa. Opastettu kävelykierros vanhan kaupungin muurien sisällä paljastaa sen historian rakentuneen vahvasti keisarin palatsin ympärille. Rooman valtakunnan keisari Diocletianus rakennutti palatsin itselleen eläkepäivikseen noin vuonna 300 jKr.

Tänä päivänä palatsialue on turistien suosiossa. Kun sujahtaa Riva-rantabulevardilla sijaitsevasta pronssiportista peremmälle, päätyy tunnelmalliseen, kivikaarin ja pylväin tuettuun, matkamuistoilla täytettyyn Podrum-kellariin. Vihdoin löydän täältä Dalmatian rannikolta dalmatiankoiran, tosin vain kuvana postikortissa.

Seuraavan yön aikana valuutta vaihtuu kroatian kunasta euroon. Aamulla meidät kiinnitetään Koperin satamakaupungin laituriin Sloveniassa. Kun bussi etenee kohti maan pääkaupunkia Ljubljanaa, ikkunasta ehtii ihailla kumpuilevaa vehreyttä ja punakattoisia taloja. Tämä Euroopan entinen takapiha toimi aikoinaan aatelisten metsästysmaana. Alueella vaeltaa edelleen niin paljon karhuja, että sieni- ja marjasato jää poimijoilta metsiin maatumaan.

Pieneen, mutta vireään Ljubljanaan on keskittynyt värikäs katukulttuuri. Kävelykadun putiikeissa on myynnissä paikallisia herkkuja ja persoonallisia asusteita. Kukkulan laella kaupunkia vartioi kuninkaanlinna. Keskustan halki virtaa Ljubljanica-joki.

Jos haluaisi risteillä vielä lisää, kaupungin voisi ottaa haltuun jokiristeilyllä. Meidän Välimerenristeilymme jatkuu kuitenkin kohti Venetsiaa.

Palazzo Ducale -hallintopalatsin ja kaupungin vankilan yhdistävä Ponte dei Sospiri eli Huokausten silta on tunnettu 1800-luvulta, jolloin vangit siirtyessään sillan yli oikeustalolta vankilaan huokaisivat nähdessään viimeisen kerran auringonvalon.

Slovenian Ljubljanassa Ljubljanica-joen ylittävä silta tunnetaan neljästä lohikäärmepatsaasta, jotka heiluttavat häntäänsä, jos sillan ylittää neitsyt.

Venetsian tunnetuimpia veneitä ovat gondolit, pitkät ja kapeat, tasapohjaiset veneet, joissa on korkea perä ja keula. Gondolieerina toimiminen on perinteisesti ollut miesten alaa.

Sielu mukana matkassa

Kanavan reunalla lastataan suurta rekka-autoa, joka keikkuu pienen autolautan päällä sataman ristiaallokossa. Ohi hurjasteleva troolari on lastattu äärimmilleen matkalaukkuja.

Venetsiassa monet asiat tuntuvat oudoilta, välillä jopa huvittavilta. Paikassa, jossa tiet ja kadut lainehtivat vettä, paikallisten työmatkat hoituvat gondoleilla ja vaporetoilla eli vesibusseilla. Hämmennyn nähdessäni veden päällä kelluvan kaupungin metrokartan, kunnes ymmärrän sen olevan vesibussien reittikaavio.

Paksuseinäisten kivitalojen väleihin jää kujia, jotka välillä tuntuvat ahdistavan kapeilta. Sokkeloisissa kortteleissa on helppo eksyä. Jokaisen nurkan takaa löytyy aina uusi kuja tai pieni aukio, josta ei ensisilmäyksellä näytä olevan ulospääsyä.

Vanhan viisauden mukaan matkalla on välillä pysähdyttävä, jotta sielu ehtii mukaan. Yritän pysähtyä kuuluisalle Huokausten sillalle, mutta ehtymätön turistivirta pakottaa pysymään liikkeessä. Venetsiassa käy vuosittain yli 20 miljoonaa turistia. Smaragdinvihreää veden pintaa kohti lipuva gondoli on kuitenkin niin pysäyttävä näky, että jään tungosta uhmaten seisomaan pienelle sillalle. Täytän ensin kameran muistikortin ja sen jälkeen annan sielulleni vielä tovin aikaa tallentaa kauniin hetken.

Venetsian historiallisessa keskustassa on unelias tunnelma. Noin 60 000 asukkaan keskustassa ei sallita autoja, polkupyöriä tai skeittilautoja. Nautin verkkaisesta ilmapiiristä Pyhän Markuksen torin katukahvilassa yhdeksän euron cappuccino-kupillista maistellen. Vain kaksi metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevan kaupungin torilla tulvii toisinaan, mutta tällä kertaa sandaalini pysyvät kuivina.

Hotelli seuraa perässä

Risteily on vaivaton ja melko huoleton tapa matkustaa. Kun matkatavarat on kotimaan lentoasemalla saatu lentokoneeseen, ne seuraavat mukana matkan ajan vaikka kulkuväline vaihtuukin lentokoneesta laivaan ja bussiin. Hotelli seuraa myös koko ajan mukana, tavaroita ei tarvitse purkaa ja pakata kuin kerran reissun aikana.

Kristina Cruises -yhtiön sinivalkoinen laiva on sen suomalaiselle henkilökunnalle kuin toinen koti. Palvelu on rentoa, avointa ja ystävällistä. Laivalta löytää monenlaista ajankulua. Hemmottelua ja hyvää oloa kannattaa etsiä laivan kylpyläosastolta, jossa voi nauttia hierojan, kampaajan tai kosmetologin palveluista. Samalta kannelta löytyy myös kuntosali, joka on varsin tarpeellinen vierailukohde laivan notkuvien ruokapöytien jälkeen.

Matkaa Venetsiasta Kreikan rannikolle on yli tuhat kilometriä, joten saamme nauttia laivan kannella rauhallisesta meripäivästä. Adrianmerellä lämpötila kohoaa vielä lokakuussakin pitkälti yli kahden- kymmenen asteen. Ihailen aurinkokannella maisemia ja nautin lämmöstä. Välillä pulahdan porekylvyssä.

Aikavyöhykkeeltä toiselle

Seuraavan yön aikana kellon viisareita siirretään tunnilla eteenpäin. Tutustumme niin kirjailijoita kuin kuninkaallisia aikoinaan kiehtoneeseen Korfun saareen. Matkalla Paleokastritsan luostariin näemme idyllisten kreikkalaiskylien lisäksi harvinaisen sypressimetsän. Vierailemme Gastourin kylässä sekä Itävallan Sissi-keisarinnan Akhilleion-palatsissa, josta aukeavat upeat näkymät kylän yli merelle. Tuliaisostokset hoituvat ennen laivalle paluuta Korfun pääkaupungissa Kerkirassa.

Seuraavana päivänä palaamme Adrianmeren yli takaisin Italiaan. Horisontissa piirtyy Euroopan suurin toimiva tulivuori Etna. Se kohoaa yli kolmen kilometrin korkeuteen. Kiipeämme kurkistamaan tulivuoren kraateriin. Joka askeleella periksi antava laavahiekka on vaivalloista kulkea, kengät värjäytyvät tuhkasta harmaiksi. Huipulla kierrämme polkua kraaterin reunalla. Alapuolella näkyy jähmettyneitä laavavirtoja ja lisää kraatereita.

Sisilialainen maaperä ammentaa voimansa tulivuoren tuhkasta ja laavasta, joten saarella nautitaan runsaista sitrushedelmäsadoista sekä viikunoista, manteleista ja oliiveista. Sisilialainen viinikin on vahvan makuista, mikä johtuu maan vähäsateisesta ilmastosta.

Sisiliassa voi osallistua päiväretkelle, joka vie Etnalle tai romanttiseen Taorminan kylään. 3 350 metriä korkea Etna on yksi maailman aktiivisimmista tulivuorista.

Perinteiset foinikialaiset luzzu-veneet on maalattu sinikeltaisiksi, ja avoinna olevat silmät molemmin puolin venettä kuvaavat valppaana olevaa, suojelevaa Osiriksen silmää.

Jo antiikin Kreikan aikana Malta tunnettiin Välimeren keskipisteenä.

Paluu ritarien aikaan

Matkan viimeisessä satamassa Maltan Vallettassa tuoksuu erilaiselta. Afrikan läheisyyden voi aistia. Tuuli tuo mukanaan eksoottisia tuoksuja sekä lämmintä ja kosteaa ilmaa. Kalkkikivestä rakennettu kaupunki hohkaa keltaisena, ja tuuli tuo kellertävää hiekkaa Saharasta.

Tutustumme maan pääkaupunkiin kävellen. Pienellä alueella sijaitsee yli 300 historiallista nähtävyyttä. Kahdeksansakarainen risti, Johanniittain ritarikunnan tunnus, koristaa lähes jokaista talon seinää, lippua ja viiriä sekä tuliaisostoksia, koruja ja pitsitöitä.

Ennen paluulentoa teemme vielä bussikierroksen pääsaaren eteläreunalla. Näemme jylhän rannikon ja vierailemme kalastajakylässä. Näkymä kylän satamassa on samanlainen kuin kotiin lähettämässäni postikortissa. Molempia koristavat iloisin värein maalatut veneet, joiden keulaan on maalattu suojeleva Osiriksen silmä.

Kyllikki Villan mukaan matkalla koetut lähtemiset ja saapumiset ovat riemullisia, mutta myös haikeita. Ne jät- tävät matkaajaan jälkiä. Visiitti viiden valtion halki jättää jälkensä monina muistoina sekä haluna palata tiettyihin paikkoihin uudelleen – ja hitaammin.

Julkaistu Eeva-lehdessä 2/2013

Pojan ritarikoulutus aloitettiin 7-vuotiaana. Vanhempi ritari opetti kokelaan ratsastamaan, taistelemaan sekä metsästämään haukalla. Ritarin tuli elää kunniasäännöstön mukaisesti eli puolustaaa heikkoja, suojattomia ja avuttomia sekä taistella kaikkien hyvinvoinnin puolesta.

Välimeren kierros

Mikä maa, mikä valuutta?

Leave A Reply Cancel Reply

Mikä maa, mikä valuutta?

LISÄÄ SAMALTA KIRJOITTAJALTA

Leave A Reply Cancel Reply