lauantai, lokakuu 20

Slovenia

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Pieni ja moninainen Slovenia

Kuinka niin pienelle alueelle mahtuukin kaikkea, vuoria, merta ja historiallisia kaupunkeja, viinejä ja tuhtia ruokaa unohtamatta? Kahden miljoonan asukkaan Sloveniassa kaikki nämä ovat lähellä.

Teksti ja kuvat Reijo HärkönenSlovenia oli jo Jugoslavian aikaan liittovaltion vaurain ja vapain osa. Irtautuminen ja itsenäistyminen sujuivat helposti, ja Jugoslavia armeija vetäytyi nopeasti havaittuaan sloveenien päättäväisyyden.Ajamme yhteen Jugoslavian ajan tärkeimmistä paikoista Sloveniassa, Bledissä sijaitsevaan marsalkka Josip Broz Titon entiseen kesäresidenssiin. Nykyään tämä toisen maailmansodan jälkeen valmistunut rakennus on hotelli Vila Bled. Tito rakasti Bledin kaupunkia, joka levittäytyy järven ympärille. Näkymä linnavuorelta järven keskellä sijaitsevaan saareen on varmaan tunnetuin matkailumaisema Sloveniasta. Taustalla kohoavat Juliset Alpit.

Munkit ovat aina osanneet viinit.

Bled oli suosittu matkailukohde jo Jugoslavian aikaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hotellinjohtaja Petra Čuk on ylpeä talon maineikkaasta historiasta. Tänne Tito toi monet arvovieraansa kuten Indira Gandhin, Gamal Abdel Nasserin, Nikita Hruštšovin ja Haile Selassien. Puolisonsa Jovankan kanssa heillä tosin oli omat makuuhuoneet. Partisaaniliput liehuvat entiseen tapaan mahtavissa tauluissa, eikä Sloveniassa menneisyyttä ole pantu roskakoppaan; kaupungin pääbulevardi saattaa edelleen olla Partisaanikatu, kuten on ensi vuoden kulttuuripääkaupungissa Mariborissa.

Bledissä on kaikkea mitä vieras kaipaa, mahtava ja eläväinen linna vuodelta 1004, historialliset hotellit ja järvi. Linnan kirjapainossa Urban Arnež työskentelee samanlaisella laitteella kuin Gutenberg aikoinaan. Kävijä saa mukaansa omalla nimellään painetun todistuksen ja siihen sinetin. Viinikaupassa munkinkaapuinen myyjä esittelee paikallisia viinejä.  Munkithan ovat aina olleet viiniasiantuntijoita kaikkialla Euroopan viinialueille. Lounaalla linnan pihalla voi ihailla järveä, sen saarella kohoavaa kirkkoa ja vuoria. ”Kesäkuukausina linnassa järjestetään turnajaisia ja klassisen musiikin konsertteja tähtien tuikkiessa”, kertoo Maja Rimahazi tutustuessamme linnassa alueen ruokakulttuuriin, joka vuoristolaisten tapaan ei ole kovin kevyttä.

Julisten Alppien juurella sijaitsevat kolme laaksoa, Bledin alue, Bohinj ja Sočajoen alue ovat kovin erilaisia toisistaan. Bohinjista löytyy niin vaelluksia kuin hiihtokeskuksia, ja Soča on kuulu smaragdinvärisestä joestaan ja putouksistaan. Jos on liikkeellä omalla autolla tai julkisilla liikennevälineillä, kannattaa pysähtyä yhteen paikkaan, vaikkapa Bohinjska Bistricaan ja tehdä sieltä päivämatkoja lähiseuduille. Bohinjska Bistrican ja Most na Sočin välillä liikennöi myös erikoisuus, autojuna, joka kulkee tunnelissa seitsemän kilomerin matkan ja lyhentää merkittäväsi ajomatkaa laaksojen välillä. Hintakaan ei autolle ole korkea, 13 euroa.

Sočajoen seudun kaupunkeja ovat Kobarid ja Tolmin. Vaellukset, kanoottiretket ja vesiputoukset ovat alueen erikoisuuksia, ruokaa taaskaan unohtamatta. Tatjana Humar on oppaana, kun päätämme etsiä alueen parhaan lounaspaikan läheltä Kobaridia.

Ruoka ja juoma ovat Slovenian matkailuvaltteja, sanoo Ana Ros.

Gutenbergin aikaisilla kirjapainolaitteilla saa Bledin linnasta vaikka turistidiplomin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ana Rošista piti tulla diplomaatti, mutta nyt hän on ehkä Slovenian arvostetuin kokki ja ravintolanomistaja sekä palkittu vuoden matkailuhenkilö. Ravintola ja majapaikka Hiša Franko on kukkuloiden juurella keskellä maaseutua, mutta sinne tullaan kauempaakin. Brittiläinen matkailulehti oli juuri esitellyt hänet ja hänen ravintolansa. ”Suosimme lähiruokaa ja kaikkia paikallisia raaka-aineita”, kertoo Ana Roš.

Tämä on totta. Alkudrinkki on sitruunamelissalla maustettu ja peräisin omasta kasvitarhasta. Alkuruoka on haudutettua lehmänkieltä, joka saa ominaismakunsa, kun kylän lehmät viedään kesäksi ylös kukkuloille. Entäs sitten lopuksi nautittu yrttitee? ”Meille yrtit ja kukat kerää luonnosta lähitalon mummo.”

Juustokin tulee lähikylistä, ja Hiša Frankossa tehdään mm. omaa marmeladia. Tarjolla pöydässä on viittä erilaista leipää, jotka paistetaan itse.

Kobaridin kiinnostavin museo esittelee ensimmäisen maailmansodan taisteluja, joita käytiin lähivuorilla. Kyseessä ei ole varsinainen sotamuseo, vaan se kertoo enemmän sotilaiden oloista talvipakkasissa ja aseiden ja tarvikkeiden kuljettamisesta ylös jyrkkiä rinteitä. Vastakkain olivat Italian ja Itävalta-Unkarin joukot. Museo-opas Branco Marušič muistuttaa, ettei museossa näy voitonlippuja ja kunnianosoituksia, vaan kärsimystä ja uhrauksia. Siellä kerrotaan myös siitä, miten lähellä rintamat vuoren huipulla olivat. Miehet saattoivat huudella toisilleen ja kysyä, onko teillä ruokaa ja paleltaako.

Jos Sočan laaksossa haluaa asua todella eristyksissä ja rauhassa pienissä mutta tasokkaissa vuoristomajoissa, kannattaa ajaa ylös Nebesaan eli ”taivaaseen”. Vuoret avautuvat suoraan edessä. Leirintäalueellakin voi asua joko halvalla tai tasokkaammin hirsimökeissä. Kobaridin tasokkain leirintäalue on Kamp Koren, lähellä Sočajokea, Kozjakin vesiputousta ja ensimmäisen maailmansodan taistelupaikkoja. Vaelluspolut lähtevät aivan nurkalta.

Bohinjin laaksossa asuu vain 5 000 asukasta, mutta se on suosittu matkakohde niin kesällä kuin talvellakin.  Se oli sitä jo ennen toista maailmansotaa. Uroš Zalokar on paikallinen, joka monen muun tavoin ei halua muuttaa muualle rauhallisesta laaksosta. ”Istun mieluummin täällä kanootissa kuin ajan autolla työhön pääkaupunkiin Ljubljanaan.”

Bohinjin laakso tunnetaan kukkafestivaalistaan, vaelluksista ja kalastusmahdollisuuksistaan. Talvella mennään hiihtokeskuksiin, ja kesälläkin viiden minuutin gondolihissimatka kilometriä ylemmäs Bohinjin järveltä vie vaellusreittien lähtöpaikalle. Vaikka ei lähtisikään patikoimaan, kannattaa matka tehdä maisemien vuoksi, ja onhan Vogelin hiihtokeskuksessa auki ainakin Merjasecin alppitupa. Hiihtohotelli teki konkurssin poliittisten lehmänkauppojen jälkeen. Järvimatka hiljaisella sähkömoottorilaivalla on elämys. Bohinjin alue kuuluu Triglavin kansallispuistoon, joten järvellä ei päristellä moottoriveneillä.

Muistutus sloveeniruoan tukevuudesta saadaan jälleen, kun menemme ravintola Gostilna Rupaan pienessä Srednja Vasin kylässä. Villivalkosipulikeitto on vasta kevyt alku. Viereisissä pöydissä metakoivat itävaltalaiset eläkeläiset. Heidän juomalaulunsa ovat paljon pitempiä kuin ruotsalaisten.

Yksi laakson kylistä, Bohinjska Bistrica, vaikuttaa pikkupaikalta, mutta sieltä löytyy monta hotellia ja iso kylpylä. Hyvä esimerkki ekomatkailun kehittymisestä Sloveniassa on Bohinj Eco Park -hotelli, joka valmistui muutama vuosi sitten. Jo rakentamisessa ekologisuus otettiin huomioon, ja koko toimintaa ohjaa nyt ympäristön huomioiminen. Tasokkaan hotellin hinnatkaan eivät ole pilvissä, noin 60 euroa vuorokausi, ja siihen hintaan kuuluu myös kylpylä.

………………………………………….

Slovenia faktat

  • Asukasluku: 2 miljoonaa
  • Pääkaupunki: Ljubljana, 280 000 asukasta
  • Pinta-ala: 20273 km²
  • Rajanaapurit: Itävalta, Italia, Unkari ja Kroatia
  • Valuutta: euro
  • Lentoyhteydet: Finnairin suora lento Helsingistä huhti-lokakuussa
  • Hintataso: keskitason hotellihuoneet 25 – 90 euroa, leirintäalue 10 euroa/henkilö, bensiini 1,30 euroa litra, olutpullo 1,70 euroa
  • Elämykset: vuoristovaellukset, talviurheilu, vesiurheilu, pyöräily, kalastus, maatilamatkailu, historialliset kaupungit, gastronomia, viinit
  • www.slovenia.info

Kommentit

Kommentit

Share.

Leave A Reply