keskiviikko, 27 toukokuun

Pielaveden pappilan poika
matkasi Roomaan ja Ateenaan

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Antiikin tutkija Paavo Castrén muistelee lämpimällä huumorilla ihmisiä ja työtään.

Teksti Heino Ylisipola

 

Klassillisen filologian emeritusprofessori Paavo Castrén, 82, kulkee Roomassa, Italiassa sekä Ateenassa ja Kreikassa kuin kotonaan. Saksakin on tuttu maa.

Pielavedellä, Castrénien pappissukuun syntynyt Castrén on äskettäin julkaissut muistelmansa Pappilan poika – Paavo Castrén (Otava 2019). Teoksessaan hän kertoo lempeän huumorin ryydittämänä pitkää elämäntaivaltaan Pielaveden pappilasta yhdeksi maailman johtavista Pompeji– ja latinalaisten piirtokirjoitusten tutkijoista.

Pappilan poika on myös kertomus pappien toiminnasta pappilakulttuurin loistoajoilta, aina 1960-luvun lopulle saakka. Paavo Castrén edustaa myös ensimmäistä sukupolvea, joka pääsi organisoituun jatkokoulutukseen ulkomaille.

Paavo Castrén luki Kuopion yhteiskoulussa pitkänä kielenä saksaa, kuten monissa oppikouluissa vielä 1950- ja 1960-luvulla oli tapana. Siksi ei ollut ihmeellistä, että hän ryhtyi Helsingin yliopistossa opiskelemaan germaanista filologiaa. Vähän myöhemmin hän aloitti myös latinan ja Rooman kirjallisuuden opiskelun. Kielten vastapainoksi Castrén aloitti myös musiikkitieteen opiskelun. Kreikan kielikin tuli myöhemmin kuvaan.

Klassillisen filologian emeritusprofessori, antiikintutkija Paavo Castrén kertoo työstään Rooman ja Ateenan tiedeinstituuteissa sekä kansainvälisesti arvostetuista Pompejin tutkimuksistaan. Kuva Otava kuva-arkisto.

Ensimmäinen matka Italiaan ja Roomaan kesällä 1958 vei Paavo Castrénin mennessään. Hän kertoo Rooman aikansa 1950- ja 1960-lukujen taitteessa olleen unelmiensa täyttymys. Seurasivat tutkimusvuodet Suomen Rooman-instituutissa Villa Lantessa ja väitöskirjatyö Pompejissa.

Toinen merkittävä taitekohta Paavo Castrénin elämää on Suomen Ateenan-instituutin perustaminen 1980-luvun alussa. Hänellä oli korkein yliopistollinen arvosana antiikin kreikan kielessä. Nykykreikkaa hän ei vielä siinä vaiheessa hallinnut, mutta opetteli senkin, kuten Rooman vuosinaan italian.

Kirja vilisee antiikin tutkijoiden nimiä, paikkoja sekä vierailijoita Suomesta. Vierailijoita saattoi olla tutkimustyön kannalta liikaakin niin Rooman kuin Ateenankin instituutissa, mutta Castrén ei valita. Hän opasti vieraitaan historiallisissa kohteissa pitkin Italiaa ja Kreikkaa. Presidentti Urho Kekkosen puolisoa Sylvi Kekkosta ja tämän poikaa Mattia hän johdatteli Forum Romanumilla. Myös pääministeri Mauno Koivisto sai johdatuksen Rooman historiaan. Koiviston ollessa jo presidenttinä hänen puolisonsa Tellervo Koivisto ja tyttärensä Assi Koivisto tekivät viikon kulttuurikierroksen Castrénin opastamana antiikin Kreikkaan.

Pielaveden kirkossa ei ole enää ahdasta

Tänä päivänä Pielavesi tunnettaneen parhaiten presidentti Urho Kekkosen synnyinpitäjänä. Syntymäkoti, Lepikon torppa, kirkonkylän läheisyydessä on nykyään museona.

Joku muistaa vielä lausuman ”Ahtaat paikat kuin Pielaveden kirkossa”. Sanonta pitikin paikkansa, kun puhutaan Pielaveden ensimmäisestä kirkosta, joka sijaitsi Lammassaaressa, jota kirkon myötä alettiin kutsua Kirkkosaareksi.

Presidentti Urho Kekkosen puolisoa Sylvi Kekkosta ja tämän poikaa Mattia Paavo Castrén johdatteli Forum Romanumilla.

Vuonna 1878 valmistui uusi kirkko mantereelle, Rannankylään, nykyisen kirkonkylän kylkeen. Enää ei ole ahdasta. Kirkkoon mahtuu yli 1500 sanankuulijaa.

Vielä 1800-luvun loppupuolella Pielavesi oli oikea ökypitäjä. Se oli kaikista Suomen kaupungeista ja kunnista asukasluvultaan seitsemänneksi suurin, yli 14 000 asukkaallaan. Edelle menivät vain Helsinki-Viapori, Turku, Iisalmi, Kuopio, Viipuri ja Nilsiä.

Tänä päivänä Pielavedellä on hieman yli 4 000 asukasta. Tämän ajan pielavetisistä tunnetuin lienee keihäänheittäjä ja Lontoon olympialaisten hopeamitalisti Antti Ruuskanen.

Kinkereissä rovasti komensi pöydän alle

Minulle Pielavesi on tuttu ja samoin muutama Castrén-suvun edustaja. Pielavesi on koulupitäjäni, ja olen kirjoittanut ylioppilaaksi Pielaveden yhteislukiosta vuonna 1970. Tänä keväänä olisimme viettäneet luokkamme riemuylioppilasjuhlaa, mutta koronavirus esti sen pitämisen! Ehkä juhlimme myöhemmin.

Kävin myös kansakouluni Pielaveden Leppämäessä 1950-luvun lopulla. Tuohon aikaan kevättalvella pidettiin vielä kinkereitä jokaisessa kylässä. Papit ja kanttori kuulustelivat Raamatun, virsien ja Katekismuksen tuntemusta seurakuntalaisiltaan. Vuosikymmeniä aikaisemmin oli kuulusteltu myös seurakuntalaisten lukutaitoa.

Muistelmateoksessaan Pappilan poika Paavo Castrén kertoo Suomen pappilakulttuurista Maaningalta ja synnyinkunnastaan Pielavedeltä. Kuva Otava, kirjan kansikuva.

Leppämäen kinkerit pidettiin Onni Puurusen talossa. Pielaveden kirkolta kinkereitä oli tullut pitämään kirkkoherra Matti Castrén, Paavo Castrénin isä. En tainnut olla vielä kansakoulussakaan, mutta kinkereille lähinaapuriin mentiin. Olin kai vähän liian puhelias naapurimme samanikäisen pojan kanssa, ja niin kirkkoherra Castrén komensi meidät kinkerituvassa saarnapöydän alle. Siellä olimme kirkkoherran ja kanttorin jaloissa ehkä varttinunnin ja taatusti hiljaa. Sitten pääsimme istumaan penkille. Nolotti kovasti. Muistan tapauksen vieläkin.

Seuraava kohtaamiseni Castrén-suvun edustajan kanssa oli tosi mukava. Sain tehdä 50-vuotissyntymäpäivähaastattelun Kirkon tiedotuskeskuksen johtajasta ja radiopastori Heikki Castrénista, Paavon veljestä, 1977 Helsingin Sanomiin, jonka toimittajana tuolloin olin.

Heikki Castrén toimi pitkään kirkon radiopappina. Hän valitsi ja koulutti puhujat Yleisradion aamu- ja iltahartauksiin sekä jumalanpalveluksiin. Hän oli toiminut pitkään myös siirtolaispappina Ruotsissa ja Australiassa sekä Uudessa-Seelannissa.

Paavo Castrénin tapasin Pielaveden muikkuvestivaaleilla muutama vuosi sitten. Tuolloin Pielaveden seurakuntakeskuksessa, entisessä Castrénien pappilassa, pidettiin seminaari Pohjois-Savon herännäisyydestä, joka loi pohjaa maakunnan henkiselle kulttuurille.

Pielavedellä on syntynyt myös näytelmäkirjailija Lauri Kokkonen, joka on Iisalmessa syntyneen säveltäjä Joonas Kokkosen pikkuserkku. Heidän yhteistyönään syntyi 1975 ooppera Viimeiset kiusaukset, joka kertoo naapuripitäjässä, Lapinlahdella syntyneen maallikkosaarnaajan ja körttiläisen herätysliikkeen johtajan Paavo Ruotsalaisen elämästä.

 

 

 

 

Share.

Comments are closed.