tiistai, joulukuu 11

Itä-Viro tarjoaa rentouttavaa lomaa, historiaa ja mutkatonta seikkailua

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Teksti, kuvat ja video Adrián Soto

Viime vuonna peräti 90 000 suomalaista kävi Itä-Virossa. Pärnun seudulle heitä matkusti 120 000, ja me haluamme päästä samaan lukuun jo parin vuoden kuluttua. Sen eteen olemme tehneet paljon työtä, sanoo Itä-Viron matkailukoordinaattori Kadri Jalonen.

Matkailijalle tuottaa iloa, että nämä ponnistukset alkavat näkyä kaikkialla. Narvan kaupungin rajajoen promenadi on uudistettu, kartanoita ja kylpylähotelleja remontoidaan, uusia ravintoloita ja leikkipuistoja avataan ja teitä kunnostetaan.

– Meidän seutu on vain kahden tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta, ja me tarjoamme hyvin erilaisia ja monipuolisia matkailuelämyksiä. Rentouttavan loman ohella täällä voi kokeilla myös kaikkien jännittävimpiä seikkailuja, jatkaa Kadri Jalonen.

Narva pyrkii Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

Kokenut matkailuopas Pekka Linnainen kertoo lännen ja idän rajasta.

Narvan kaupunki ei jätä ketään kylmäksi. Se on ollut rajakaupunki jo satojen vuosien ajan. Paras esimerkki ovat Ivangorodin linna Venäjän puolella ja Hermannin linnoitus Viron puolella. Ystävyyden silta yhdistää Narvan ja Ivangorodin. Raja on myös lännen ja idän raja. Nykyinen silta on vuodelta 1960, ja se on 162 metriä pitkä ja 16,5 metriä leveä. Sillalla on lähes aina ajoneuvojen jono. (kts. video)

Narvan kaupunki kehittyi komeasti 1700-luvulla, kun ruotsalaiset päättivät tehdä siitä itäisen pääkaupunkinsa. Tuolloin rakennettiin myös upea linnoitus. Ruotsalaisajalta ovat peräisin myös linnoituksen kuusi bastionia, joissa matkailijan on mahdollista vierailla ja nähdä niiden koko komeus.

Narvan kaupunki tuhoutui lähes kokonaan Toisen maailmansodan aikana. Ennen sotaa kaupunki oli hyvin tiiviisti rakennettu, mutta nyt siellä on paljon aukioita ja puistoja.

Meidän arkkitehtuurimme historia on laaja ja todella kiinnostava. Me haluamme saada kaupunkiimme teemasta museon, sanoo Ivan Sergejev, Narvan kaupunginarkkitehti.

Vuosien kuluessa meiltä on hävinnyt tuhansia työpaikkoja, kun tekstiiliteollisuus on kuihtunut. Nuorisomme lähtee nyt Tallinnaan tai ulkomaille. Meidän pitää saada tänne positiivista trendiä, että voimme houkutella ihmisiä. Siksi haluamme, että Narvasta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki joskus 2020 – 2024, jatkaa Sergejev.

Hermannin linnan pihalla toimii monta työpajaa.

Suomenlahden parhaat auringonlaskut

Narvan alueen toinen vetonaula on Narva-Jõesuu. 1800-luvun puolivälissä tästä alueesta tuli hyvin suosittu Pietarin porvariston keskuudessa. Monet rakensivat puisen pitsihuvilan mäntymetsään, joka suojelee taloja merituulilta. Neuvostoaikaan alue oli sopiva pensionaateille. Sota ja aika ovat tehneet tehtävänsä, ja nyt pystyssä on vain puoli tusinaa pitsihuvilaa.

Alueella on myös toinen kiinnostava kohde, upea hiekkaranta. Se on Viron pisin uimaranta, leveä ja matala. Pituutta rannalla on noin 15 kilometriä rajajoesta länteen. Täällä voi nähdä Suomenlahden kenties parhaat auringonlaskut.

Narva-Jõesuun rannalta voi nähdä ehkä Suomenlahden parhaat auringonlaskut.

Nykyään alueella toimii kaksi modernia spa-hotellia aivan rantaviivan tuntumassa, Meresuu-Spa & Hotel ja Noorus Spa Hotel, joka avasi ovensa 2014. Sen lisäksi täältä löytyy myös Narva Jõesuu Spa Hotel. Vaikuttava Kuursaal eli Seurahuone seisoo nyt tyhjänä ja vaurioituneena keskellä upeaa puistoaluetta. Se odottaa parempia päiviä.

Meresuu Spa & Hotelin johtaja Igor Baranov odottaa kesällä suomalaisturisteja.

Sillamäe oli suljettu kaupunki

Itä-Viron alueen toinen merkittävä kaupunki on Sillamäe. Sekin oli alkujaan pietarilaisten kesänviettopaikka. Vuonna 1928 avattiin Sillamäen kemiantehdas palavankiven jatkojalostusta varten. Kaikki muuttui sodan jälkeen. Vuonna 1947 alueelle perustettiin uraanin jalostuslaitos, ja Sillamäestä tuli suljettu kaupunki.

Saavutus oli hämmästyttävä. Parissa vuodessa nousi upea uljas uusi kaupunki, komea kulttuuritalo, upea elokuvateatteri ja mahtava puistobulevardi kohti merta, aivan kuin Odessassa, kertoo kokenut matkailuopas Pekka Linnainen.

Sillamäe rakennettiin Odessan tyyliin.

Kaupungista ei tullut uraanikeskusta, vaan jalometallien jälleenkäsittely- ja tutkimuskeskus. Neuvostoliitto sai parempaa uraania Itä-Saksasta ja Tshekkoslovakiasta. Sillamäkeen saapui kuitenkin tuhansia hyvin koulutettuja neuvostokansalaisia, jatkaa Linnainen.

Tällä hetkellä Sillamäessä asuu noin 13 000 asukasta, ja varsinkin kesällä kaupungissa on paljon tapahtumia.

Kartanoiden käsityöoluet

Viron matkailuviranomaiset ja paikalliset yrittäjät ovat kunnostaneet kymmenkunta kartanoa, jotka nyt tarjoavat majoitusta, ruokaa, käsitöitä, olutta ja paikallista viinaa. Viranomaiset ovat listanneet Itä-Virossa 69 kartanoa, mutta osa niistä tuhoutui sodassa ja myös aika on tehnyt tehtävänsä.

Mäetaguse kartano sijaitsee sisämaassa, vain 10 minuutin ajomatkan päässä Peipsijärvestä. Kartano on upealla paikalla keskellä vehreää maalaismaisemaa. Kartanohotellissa on 24 huonetta, ja tiloissa on myös kylpylä sekä hyvin hoidettu ravintola. Täällä on valmistettu satoja vuosia perinteistä vodkaa.

Purtse kartano on kuin pieni linnoitus, ja sellainen se olikin 300 vuotta. Nyt paikallinen pariskunta on kunnostanut tilan ja tarjoaa ravintolassaan lähiruokaa. Kartanon johtaja Janner Eskor tuottaa myös kiinnostavaa käsityöolutta, jota kannattaa käydä maistamassa.

Purtsen kartanon johtaja valmistaa olutta käsityönä.

Jos matkailija seikkailee tällä seudulla, kannattaa käydä Avinurmen kylässä katsomassa puukäsityöläisten taidonnäytteitä Avinurmen puuaitassa, jota ylläpitää Eveli Strauss. Puoti on hyvä ostospaikka, ja sieltä saa myös maukasta ruokaa.

Avinurmen puuaitasta löytyy paljon kivoja esineitä.

Palavankiven kotiseutu

Palavakivi on ollut Viron tärkein energianlähde. Tätä kiveä esiintyy Itä-Virossa lähellä maanpintaa, ja siksi sitä on ollut helppo hyödyntää. Tästä syystä alueelle syntyi aikoinaan Euroopan suurin kaivos. Kaivos suljettiin 1987.

Palavaakiveä jalostetaan edelleen, ja prosessissa syntyy valtavia määriä jätekiveä. Sitä kasataan suuriksi kukkuloiksi, jotka hallitsevat maisemaa. Keskellä palavankiven aluetta, Kiviölin pienen kaupungin liepeillä, on hyödynnetty tällaista jätekivikukkulaa. Nyt kaupungissa nousee monipuolinen seikkailukeskus, joka tarjoaa täydellisiä puuhapäiviä lapsiperheille.

Seudulla sijaitsee monelle suomalaiselle tuttu Toila Spa Hotel, jossa on iso uima-allas, ja sauna-osastolta löytyy 15 eri saunatyyppiä.

Kiviölin liepeillä nousee monipuolinen seikkailukeskus. Photo © Andrei Chertkov/The Baltic Guide

Kommentit

Kommentit

Share.

Comments are closed.