torstai, lokakuu 28

Hytti No.6
Junan jyske hioo matkalaisista särmät

Google+ Pinterest LinkedIn Tumblr +

Cannesin tämänvuotisilla elokuvajuhlilla Grand Prix`lla palkittu Hytti nro. 6 pitää katsojan intensiivisesti otteessaan läpi koko elokuvan, vaikka matkasta kertovassa tarinassa maisemat eivät juurikaan vaihdu.

Teksti Marja-Liisa Kinturi
Kuva Sami Kuokkanen © Elokuvayhtiö Aamu

Missä siis piilee matkailun tai juuri tällaisen matkan viehätys? Uusien ja mielenkiintoisten paikkojen löytämisessä? Toki siinäkin, mutta ennen kaikkea uusien ja erilaisten ihmisten kohtaamisessa.

Rosa Liksomin Finlandia-palkitusta romaanista löyhästi inspiraationsa ammentanut Hytti No. 6 kertoo ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, joka on matkailussakin usein kantava voima. Juna ja varsinkin sen ahdas makuuhytti on pienoismaailma, joka tiivistää ihmisten kohtaamisia ja korostaa heidän luonteenpiirteitään kuin karikatyyripiirtäjä mallinaan olevia kohteita. Juho Kuosmasen ohjauksessa Hytti no. 6 saa aivan erityistä särmää ja nostetta.

Junan ahdas hytti on pienoismaailma, joka korostaa ihmisten luonteenpiirteitä kuin karikatyyripiirtäjä.

Elokuvassa matkataan Moskovasta Murmanskiin. Junassa samaan hyttiin joutuvat Moskovassa opiskeleva
suomalainen Laura (Seidi Haarla) ja karski kaivosmies Ljoha (Juri Borisov) – taustoiltaan hyvin erilaiset ihmiset. Täpötäyden junan tärinässä ja jyskeessä enimmät särmät tuntuvat vähitellen hioutuvan pois niin, että matkakumppanit alkavat löytää toisensa ja toisistaan myös aivan uusia piirteitä.
Vauhdilla paikasta toiseen kiitävässä lentomatkailussa tällaista ehtii harvemmin tapahtua, mikä on samalla
häivyttänyt yhden olennaisen osan matkailun viehätystä.

Cannesin Grand Prix´n lisäksi elokuvan kuvaaja J-P Passi sai pääpalkinnon International Cinematographers´ Film Festival Manaki Brothers -festivaalissa Makedoniassa. Kyseessä on yksi maailman arvostetuimpia elokuvaajien festivaaleja. (J-P Passi voitti viisi vuotta sitten saman palkinnon elokuvalla Hymyilevä mies!)

 

 

Share.

Comments are closed.